Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt käynnistää keväällä 2025 Louhisaaren kartanolinnan päärakennuksen paanukatteen kunnostustyöt. Katto käsitellään punamullan ja pellavaöljyn seoksella, jolla palautetaan sen historiallinen ulkoasu alkuperäiseen sävyynsä ja suojataan puupaanut sään vaikutuksilta. Käsittely pidentää katon käyttöikää ja antaa sille huolitumman ilmeen.

Betolarin kehittämälle olosuhdekaapille, jonka avulla testinäytteiden säilytysolosuhteita voidaan vakioida, on myönnetty Suomessa patentti. Patentoitu olosuhdekaappi tarjoaa ratkaisun kovettuvien materiaalien, kuten betonin, geopolyymerien tai muiden sementtipohjaisten materiaalien testinäytteiden käsittelyyn kontrolloiduissa olosuhteissa. Laitteisto mahdollistaa testinäytteiden lämpötilan ja kosteuden hallinnan, mikä on olennainen tekijä kestävyyden ja suorituskyvyn varmistamisessa. Laite mahdollistaa suuren näytteiden säilytyskapasiteetin pienellä lattiapinta-alalla ja laite voidaan sijoittaa normaaliin kuivantilan laboratoriotiloihin tai esimerkiksi siirreltäviin laboratorioihin.

Betolar toteutti kaupallisen tekoälyavusteisen tutkimusprojektin Alva-yhtiöille. Projektissa tutkittiin energiantuotannosta syntyviä tuhkia ja kartoitettiin niiden potentiaalia käytettäväksi esimerkiksi sementtiä korvaavana sideaineena rakentamisen, infrastruktuurin ja kaivostoiminnan käyttöön.

Betolar ja johtava tunnelirakentamisen ratkaisujen toimittaja Balsam Laboratory ovat aloittaneet yhteisen kehityshankkeen, jonka tavoitteena on hyödyntää tunneliporauksen hienomursketta tunnelirakentamisessa. Kestävän kehityksen mukaiset vähähiiliset kiertotalousratkaisut tulevat tehostamaan resurssien käyttöä ja vähentämään sementin kulutusta.

Kannonkoskelainen materiaaliteknologiayritys Betolar vauhdittaa kiertotaloutta kehittämällään tekoälyavusteisella sivuvirtojen analyysimenetelmällä. Sivuvirroilla tarkoitetaan kaikkea materiaalia ja energiaa, joita teollisissa prosesseissa syntyy erilaiseksi jätteeksi itse lopputuotteen lisäksi ja joita ei käytetä päätuotteen valmistukseen.

Saint-Gobainin uusi kuonanjalostuslaitos Raahessa on nyt rakenteilla ja se valmistuu ensi vuonna. SSAB puolestaan muuttaa omaa kuonankäsittelyprosessiaan ja investoi siihen liittyviin ratkaisuihin, kuten jäähdytykseen ja logistiikkaan. Yritysten yhteishankkeessa terästuotannon sivuvirtana valmistettavasta kuonasta jalostetaan vähähiilisiä sideaineita korvaamaan perinteisiä sementtejä.

Suomalaiset tutkimusorganisaatiot ovat käynnistäneet Oulun yliopiston johdolla yritysten kanssa kaksivuotisen COCOBIN-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää biopohjaisia päällystedispersioita, sideaineita ja liimoja pakkauksiin, kuitukankaisiin ja hiontamateriaaleihin. Business Finlandin osarahoittaman hankkeen kokonaisbudjetti on 8,7 miljoonaa euroa ja laajassa hankkeessa on mukana 15 eri organisaatiota.

Peab Asfalt on jo muutaman vuoden ajan testannut asfaltin sideaineen, bitumin osittaista korvaamista kasvipohjaisella ligniinillä. Uusin testausalue yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on aiempia testejä vilkasliikenteisempi tie Vantaalla.

Teollisuuden ja kaivosten suolavedet voitaisiin sekoittaa sementtiä korvaavaan massaan, jonka lujuus riittää useisiin käyttökohteisiin, kuten kaivosten täyttömateriaaleihin. Näin suolavedet saataisiin turvallisesti kiven sisään, ja samalla säästettäisiin ympäristöä ja kustannuksia.

Tutkijat ovat onnistuneet sitomaan hiilidioksidia infrarakenteisiin ja näin tehneet niistä hiilinieluja. Sen lisäksi biopohjaisen sideaineen käyttö maaperän vahvistamisessa sementin sijaan voi vähentää syvästabiloinnin sideainetuotannon päästöjä jopa 75 prosenttia.

Pulp & Beyond 2024 -tapahtuman start-up-yrityksille suunnatun kilpailun finaalissa ovat Aisti Oy, Carboreal Oy ja Fiberdom Oy. Kilpailu nostaa esiin uusia ja merkittäviä ratkaisuja metsäbiotalouden alalta ja voittaja palkitaan Suomen Messusäätiön rahoittamalla 10 000 euron Pulp & Beyond Awardilla. Kansainvälinen metsäteollisuuden ammattitapahtuma Pulp & Beyond 2024 järjestetään 10.–11.4.2024 Helsingin Messukeskuksessa, start-up-kisa käydään 10.4. klo 14 Speakers Cornerissa.

Kuvataiteen maisteri Kukka Paavilaisen tohtorin opinnäyte ”Teoksen äärellä harjaantunut katse” tutkii Ellen Thesleffin käyttämää vedostustekniikkaa. Opinnäyte tarkastetaan Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa 6.4.2024.

Kesän 2024 päällystystyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa käynnistyvät huhti-toukokuun vaihteessa riippuen kevään etenemisestä. Rahaa teiden päällystämiseen on käytettävissä selvästi viime vuotta enemmän, yhteensä noin 47 M€. Summa on lähes kolminkertainen viimevuotiseen verrattuna. Tänä vuonna tullaankin päällystämään teitä selvästi edellisvuosia enemmän, arvion mukaan n. 400 km. Arvio tarkentuu saatujen tarjousten myötä maaliskuun aikana, kun ensimmäiset kilpailutuksessa olleet urakat saadaan sisään. Tuntuma on kuitenkin, että hintataso pysyy viime vuoden tasolla.

Oulun yliopiston hallitus on valinnut uudeksi koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi kaudelle 1.3.2024 - 28.2.2029 professori Mirja Illikaisen.

Kaupunkiliikenteen rakentamisen ja kunnossapidon projekteilla saavutettiin vuonna 2023 hiilidioksidiin verrattavia päästösäästöjä vähäpäästöisen betonin käytöllä yhteensä neljä ja puoli miljoonaa kiloa.

Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan Voiman voimalaitoksessa syntyvä lentotuhka on saanut ELY-keskukselta sivutuotestatuksen syvästabilointiin sekä metsälannoitekäyttöön. Status sujuvoittaa hyötykäyttöä, jolloin tuhka saadaan tehokkaammin käyttöön esimerkiksi korvaamaan maan lujittamiseen käytettävää sementtiä aluerakentamisessa. Tuhkan käytöllä vältetään sekä päästöjä että neitseellisen materiaalin käyttöä, jolloin ympäristöhyötyjä syntyy ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista. Kaukaan Voima on Pohjolan Voiman tytäryhtiö.

Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään puiden sisältämästä ligniinistä uudenlaisia pinnoitteita. Keksinnöllä on monia käyttömahdollisuuksia esimerkiksi huurtumisen estossa, jossa se voi korvata erittäin myrkyllisiä kemikaaleja.

Useita teollisuudenaloja yhdistävän SecRes-projektin tavoitteena on muokata metsäteollisuuden, kemianteollisuuden ja kaivannaisteollisuuden ja metallinjalostuksen sivuvirroista raaka-aineita esimerkiksi betoniteollisuuteen tai lannoitteisiin.

Staran urakoitsijat saavat nykyisin kilpailutuksessa laatupisteitä biohartsin käytöstä tiemerkinnöissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että fossiilipohjaisesta perinteisestä massasta johtuvat mikromuovipäästöt vähenevät Helsingissä jopa 19 000 kiloa vuodessa. Samalla säästyy tonnikaupalla ympäristölle haitallista hartsia.

Kesän 2023 päällystystyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa käynnistyvät huhti-toukokuun vaihteessa. Rahaa teiden päällystämiseen on käytettävissä noin 16 M€. Se on noin neljäsosan viimevuotista vähemmän. Samaan aikaa kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Päällystysohjelman pituus on noin 135 km, mikä on alle puolet viimevuotisesta. Päällystystyöt painottuvatkin vilkkaasti liikennöidyille teille. Muiden teiden korjaus on päällysteiden paikkauksen varassa.