Keväinen viljelijätukikoulutusten kierros Päijät- ja Kanta-Hämeessä on saatu päätökseen. Tukikoulutukset keräsivät satoja osallistujia ympäri maakuntien yhteen sekä paikan päälle läsnätilaisuuksiin että Teams-linjoille etäkoulutuksen merkeissä.

Kunnat tekevät muun muassa ruokahankintoihin, koulutukseen, työllisyyteen, kaavoitukseen sekä vesi- ja jätehuoltoon liittyviä päätöksiä, joilla on suora vaikutus ruoka-alan yrityksiin. Huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa valittavilla päättäjillä on mahdollisuus vauhdittaa ruoka-alan kasvua ja vahvistaa paikallista elinvoimaa.

Etelä-Savon tilannekuva vuonna 2024 oli odottavan rauhallinen. Vihreä siirtymä ja uusiutuva energia on tullut myös Etelä-Savoon jäädäkseen. Maakunnan ensimmäiset tuulivoimalat ovat nousseet Pieksämäelle ja useita aurinkoenergiavoimaloita on työn alla. Maakunnan energiaomavaraisuus kasvaa hankkeiden myötä.

Seuraavan vuoden aikana Etelä-Savossa ei ole odotettavissa merkittävää määrällistä pulaa työntekijöistä. Etelä-Savossa työssä käyvien eläköitymisten takia eri aloille tarvitaan korvausrekrytointeja, vaikka työllisten määrä ei monissa ammateissa lisäännykään.

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat koulutustarpeisiinsa ylivoimaisesti eniten täsmäkoulutusta, joka koostuu pienemmistä osaamiskokonaisuuksista, selviää tuoreesta Yrittäjägallupista.

Viime vuonna Etelä-Savon ELY-keskus tuki paikallista elinkeinoelämää ja maataloutta monilla rahoituselementeillä, joiden yhteissumma on 57 miljoonaa euroa. Maailmanpolitiikan muutoksilla on suuri vaikutus Itä-Suomeen ja Etelä-Savoon. ELY-keskus tukee yrityksiä niiden mukautuessa muuttuneeseen tilanteeseen.

Yli joka viides suomalainen on pohtinut yrittäjäksi lähtemistä viimeisen vuoden sisällä. Noin kolmasosalla on ollut viimeisen vuoden aikana yritysidea, Työelämägallup osoittaa. ”Suomessa on mainettaan enemmän yritysideoita. Nyt on raivattava kaikki esteet ideoiden toteuttamisen ja yrittäjäksi ryhtymisen tieltä”, koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen Suomen Yrittäjistä sanoo.

SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen näkee Stora Enson Sunilan tehtaan lakkautuspäätöksen jälleen alleviivaavan suomalaista irtisanomisen helppoutta.

Suomen kirjastopalvelu Oy:n koulutuskanava KP Koulutus tarjoaa täsmäkoulutusta kirjastoammattilaisille. Vuoden maksuttomassa käytössä ollut koulutuskanava on saanut hyvän vastaanoton. Palvelun muuttuessa maksulliseksi, halutaan sitä kehittää entistä laadukkaammaksi.

Työnantajien rekrytointiaikeet ovat hieman heikentyneet aikaisemmasta. Toimialoista parhaat näkymät ovat päivittäistavarakaupassa ja palveluissa. Heikoimmat näkymät ovat viestintä- ja telekommunikaatioalalla. Parhaiten pyyhkii Pohjois-Suomessa ja vaisuinta on Itä-Suomessa, jossa työllistämisnäkymissä on tapahtunut iso pudotus.

Eilen 6.9. Kehitysvammaliitto kannanotossaan esittää kehitysvamma-alalle oman yksivuotisten yhteisöavustajan koulutuksen aloittamista helpottamaan alan henkilöstöpulaa. SDP:n kansanedustaja ja eduskunnan Vammaisasianyhteistyöryhmän puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen näkee avauksen erittäin tärkeänä ja kaivattuna sekä toivoo sen nopeaa edistämistä.

Pohjanmaan ELY-keskusalueen yritykset ovat panostaneet kilpailukyvyn parantamiseen ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Pohjanmaan ELY-keskusalueen työllisyystilanne on maan parhaita ja palveluille on ollut kysyntää.

Keski-Suomen työllisyystoimijat ovat kutsuneet korkeakoulutettuja työnhakijoita tapahtumaan, jonka tarkoituksena on herätellä huomaamaan omaa osaamista pelkkää koulutusta laajemmin. Pääpuhujana tilaisuudessa on futuristi Perttu Pölönen.

Mistä osaavaa työvoimaa Kainuun matkailuun - kaipaisiko henkilöstö osaamisen päivittämistä? Matkailutoimialan yritykset ja alueen eri toimijat kokoontuvat 17.5. Vuokattiin keskustelemaan ja ideoimaan ratkaisuja.

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan rahoituksen osalta Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien tilanteet ovat olleet vuoden takaista paremmat koronapandemiasta huolimatta. EU:n elpymisvarat ovat edesauttaneet nopeampaa elpymistä, pitkäaikaiset hankkeet ovat voineet edetä ja alueella on iloittu suurista investoinneista. Molemmat maakunnat ovat hyötyneet ilmastonmuutoksen torjunnan luomista uusista liiketoimintamahdollisuuksista, ja ympäristöystävällisyyden tavoittelu onkin houkutellut yrityksiä kehittämään toimintaa, investoimaan ja panostamaan tuotekehitykseen. Yrittäjyys on kiinnostanut myös paljon ja poikkeusajoista huolimatta yrityksiä on perustettu innokkaasti. Osaavan työvoiman haasteisiin on haettu ratkaisua mm. TE-palveluiden RekryKoulutuksesta ja palvelun kysyntä on ollut viime vuonna korkealla.

Pohjois-Savon ELY-keskus käytti 348 miljoonaa euroa vuonna 2021. Rahoituksen kokonaistaso on pysynyt lähes samana kuin edellisvuonna.

Suomalaiset työnantajat odottavat nopeasti kasvavaa rekrytointimarkkinaa tammi-maaliskuussa 2022. ManpowerGroupin työmarkkinabarometrin tulosten mukaan kausitasoitettu työllisyysnäkymiä kuvaava indikaattori on +24 prosenttiyksikköä. Toimialoista positiivisimmalta näyttää teknologia, media ja telekommunikaatio. Parhaimmat työllisyysnäkymät ovat tutkimuksen mukaan Länsi-Suomessa.

Ylimaakunnallisilla erityispalveluilla on merkittävä taloudellinen ja työllistävä vaikutus alueilla.

Korona haastoi ELY-keskuksen ottamaan nopeasti haltuun uusia tehtäviä ja kehittämään uudenlaisia toimintatapoja. Esimerkiksi valvontakäyntejä ja yleisötilaisuuksia on järjestetty etänä. Yrityksille tarjottu poikkeusrahoitus, liikenteen lisäinvestoinnit ja hakemussuma öljylämmityksestä luopumiseksi tekivät viime vuodesta poikkeuksellisen.

ELY-keskus myönsi vuonna 2020 Pohjois-Karjalan alueen yrityksille 20,1 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta. Noin 9,5 miljoonaa euroa rahoitettiin rakennerahasto-ohjelmasta (EAKR) yrityksen kehittämisavustuksina, noin 5,6 miljoonaa euroa maaseutuohjelmasta ja 1,2 miljoonaa euroa yrityksen kehittämispalveluihin kansallisella rahoituksella. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettiin yrityksiä 1,7 miljoonalla eurolla. Maaseudun hanketukea ELY-keskus myönsi 2,1 miljoonaa euroa.