Loppuvuoden uutuusnäyttelyt tuovat monia kansainvälisiä huippuja ensimmäistä kertaa Suomeen. Esillä on taidetta renessanssimestarilta, tanskalaista satufantasiaa sekä nykytaidetta Lähi-idästä. Tarjolla on myös odotettuja kotimaisia nimiä Tove Janssonista Anssi Kasitonniin. Kokosimme jättilistan loppuvuoden näyttelyistä ympäri Suomen.

Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.

Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.

Tampereen yliopiston biotieteiden ja fotoniikan tutkijat ovat tehneet merkittävän löydön tutkiessaan pintasolukon reagoimista mekaanisiin ärsykkeisiin. Solujen alapuolisen soluväliaineen liikehdintää jäljittelemällä tutkijat osoittavat, että solut aistivat nopeasti pieniäkin muutoksia ympäristössään ja toimivat oletettua monimutkaisemmin. Löydös voi auttaa ymmärtämään paremmin esimerkiksi syövän leviämistä.

Valokytkimiksi kutsuttujen molekyylien avulla voidaan kehittää älykkäitä lääkeaineita ja materiaaleja, joiden toiminnallisuutta hallitaan valolla. Useimmat valokytkimet toimivat kuitenkin ultraviolettivalolla, joka on haitallista niin elävälle kuin synteettisellekin aineelle. Väitöstutkimuksessaan Kim Kuntze tutki tapoja saada valokytkimet toimimaan turvallisella punaisella valolla.

Ihmisen näköjärjestelmän inspiroima energiatehokas sensori tunnistaa yksittäisestä pysäytyskuvasta, mitä videolla on tapahtunut aiemmin ja mitä siinä tapahtuu seuraavaksi.

Tulevaisuudessa älykankaille voi löytyä sovelluksia esimerkiksi kylmältä suojaamisessa, terveydentilan tarkkailussa ja sisätilojen akustiikan parantamisessa.

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien katoaminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja aiheuttaa valtavia maailmanlaajuisia haasteita esimerkiksi ruoantuotannossa. Tampereen yliopiston tutkijat ovat nyt kehittäneet ensimmäisen keinotekoisilla lihaksilla toimivan, passiivisesti lentävän robotin. Voitaisiinko tällaista keinotekoista keijurobottia hyödyntää pölytyksessä?

Tutkijat jäljittelivät uudessa materiaalissa eläville materiaaleille tyypillistä itsesäätyvää reagointijärjestelmää. Tutkimuksesta on hyötyä esimerkiksi tulevaisuuden robottien kehittämisessä.

Kansainvälinen tutkijaryhmä kartoitti, miten kasvien biomassalla voidaan korvata uusiutumattomia luonnonvaroja optisissa sovelluksissa. Metsän sijaan tutkijat hakisivat raaka-ainetta elintarviketeollisuuden ja maatalouden sivuvirroista.

Lappsetin PlayCare -palvelut on tuonut markkinoille uuden palvelun, leikki- ja liikuntavälineiden desinfiointipalvelun, joka ehkäisee virusten ja bakteerien tarttumista kosketuspinnoille. Valolle reagoiva myrkytön ja ilman kemikaaleja toimiva katalyysipinnoite toteutetaan yhteistyössä Nanoksi Finland Oy:n kanssa.

Nanokokoisiin kultahiukkasiin perustuvien kemiallisten sensorien ja katalyyttien valmistus sai tuoreesta huippututkimuksesta uutta tukea taakseen. Jyväskylän yliopiston ja Kalifornian yliopiston kemistit onnistuivat määrittämään atomintarkan rakenteen toisiinsa kiinnittyneiden kultahiukkasten ketjulle. Tutkimuksessa havaittiin, miten kultaketjujen väliset molekyylisillat muodostuvat rikkisiltojen avulla. Molekyylisilloin toisiinsa kytkeytyvien kultahiukkasten ketjuja voidaan hyödyntää tulevaisuuden nanoteknologioissa, kuten yksittäismolekyylielektroniikassa ja biokuvantamisessa. Tutkimus julkaistiin arvostetussa The Journal of Physical Chemistry Letters –tiedejulkaisussa tammikuussa 2020.

Tutkijat opettivat tekoälyn 132 000 molekyylin tietoaineistolla. Tulevaisuudessa ARTIST voi leikata huomattavasti uusien teknologioiden tutkimus- ja kehityskustannuksia.

Aalto-yliopiston tutkijat rakensivat optisen laskimen hiuksen sadasosaakin ohuemmista nanolangoista. Sähkön sijaan se suorittaa laskutehtävät valon avulla, ensimmäistä kertaa maailmassa.