Keijumainen robotti lentää tuulen ja valon voimalla

Ärsykkeisiin reagoivien polymeerien kehittämisen myötä myös edistyneiden pienikokoisten, langattomasti ohjattavien ja pehmeärunkoisten robottien valmistamiseen on auennut uusia mahdollisuuksia. Insinöörit ovat jo jonkin aikaa osanneet hyödyntää polymeerimateriaaleja valmistettaessa pienikokoisia robotteja, jotka osaavat kävellä, uida ja hypätä. Mutta toistaiseksi niitä ei ole saatu lentämään.
Tampereen yliopiston Light Robots tutkimusryhmässä tutkitaan, miten älymateriaaleista voidaan valmistaa lentäviä robotteja. Akatemiatutkija, projektin johtaja Hao Zeng ja väitöskirjatutkija Jianfeng Yang ovat keksineet uudenlaisen ratkaisun projektissaan FAIRY – Flying Aero-robots based on Light Responsive Materials Assembly. He ovat kehittäneet valoon reagoivista polymeereistä koostetun robotin, joka voi lentää tuulen avulla, ja jota ohjataan valolla.
– Keijurobotti on varustettu pehmeällä, valoon reagoivasta nestekiteisestä elastomeerista valmistetulla toimilaitteella, , joka saa haituvat avautumaan tai sulkeutumaan näkyvässä valossa. Se on ominaisuuksiltaan parempi kuin luonnollinen voikukan siemen, Zeng kertoo.
Keinotekoista keijua ohjataan valolla
Zengin ja Yangin kehittämässä keinotekoisessa keijussa on useita biomimeettisiä ominaisuuksia: suuren huokoisuutensa (0,95) ja kevyen (1,2 mg) rakenteensa ansiosta se voi helposti leijua ilmassa tuulen mukana. Lisäksi vakaa, erotettu pyörrerengas mahdollistaa pitkän lentomatkan tuulen avustamana.
– Keiju voi saada virtaa ja sitä voidaan ohjata valonlähteellä, kuten lasersäteellä tai LEDillä, Zeng sanoo.
Tämä tarkoittaa, että valon avulla voidaan muuttaa minirobotin rakenteen muotoa, joka muistuttaa pientä voikukan siementä. Muotoaan muuttamalla keiju voi mukautua manuaalisesti tuulen suunnan ja voiman mukaan. Valonsäteen avulla voidaan myös ohjata tämän polymeerikokoonpanon lentoonlähtöä ja laskeutumista.
Maataloudessa käyttömahdollisuuksia
Seuraavaksi tutkijat keskittyvät parantamaan materiaalin herkkyyttä, jotta laite voisi toimia auringonvalon avulla. Lisäksi he aikovat muokata rakenteen mittoja niin, että se voi kuljettaa mikroelektronisia laitteita, kuten GPS:ää ja antureita, sekä biokemiallisia yhdisteitä.
Zengin mukaan myös merkittävämmät sovellukset ovat mahdollisia.
– Kuulostaa hieman sci-filtä, mutta tutkimukseemme sisältyvät kokeet osoittavat, että kehittämämme robotti on tärkeä askel kohti keinotekoiseen pölytykseen soveltuvia realistisia sovelluksia, hän kertoo.
Tulevaisuudessa miljoonia siitepölyä kantavia, keinotekoisia voikukan siemeniä voitaisiin levittää vapaasti luonnollisten tuulten mukana, ja ohjata ne svalon avulla tietylle alueelle, jossa on pölytystä odottavia puita.
– Tällä olisi valtava vaikutus globaaliin maatalouteen, koska ilmaston lämpenemisestä johtuva pölyttäjien katoaminen on muodostunut vakavaksi uhaksi biologiselle monimuotoisuudelle ja elintarviketuotannolle, Zeng sanoo.
Vielä on pulmia ratkottavana
Ensin on kuitenkin ratkaistava monia ongelmia. Miten esimerkiksi robotin laskeutumista oikeaan kohtaan voidaan ohjata tarkasti? Miten laitteita voidaan käyttää uudelleen? Miten niistä tehdään biologisesti hajoavia?
Nämä kysymykset edellyttävät tiivistä yhteistyötä materiaalitutkijoiden ja mikrorobotiikan parissa työskentelevien tutkijoiden välillä.
FAIRY-hanke on alkanut syyskuussa 2021 ja kestää elokuuhun 2026 asti. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia. Lentävän robotin tutkimuksessa yhteistyössä ovat olleet mukana tohtori Wenqi Hu älykkäiden järjestelmien Max Planck for Intelligent Systems -tutkimusinstituutista ja tohtori Hang Zhang Aalto-yliopistosta.
Jianfeng Yangin, Hang Zhangin, Alex Berdinin, Wenqi Hun ja Hao Zengin kirjoittama artikkeli Dandelion-Inspired, Wind-Dispersed Polymer-Assembly Controlled by Light on julkaistu Advanced Science -lehdessä 27. joulukuuta 2022.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hao Zeng
hao.zeng@tuni.fi
(Note, contacts in English)
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu energia-, pankki- ja mineraalialan vaikuttaja Johanna Lamminen10.4.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teollisuuden ja talousalan laaja-alainen vaikuttaja Johanna Lamminen. Lamminen tunnetaan Gasumin pitkäaikaisena toimitusjohtajana. Yhtiöstä rakentui hänen johdollaan pohjoismainen energiayhtiö, joka investoi nestemäisen maakaasun infrastruktuuriin Pohjoismaissa ja käynnisti biokaasutuotannon. Nykyisessä työssään Novanan toimitusjohtajana hän parantaa Euroopan mineraaliomavaraisuutta. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa torstaina 10.4.
Tampereen yliopisto palkitsee osaajiaan vuosijuhlassa10.4.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto juhlii satavuotista taivaltaan vuonna 2025. Yliopiston vuosijuhlassa palkitaan yhteisön ansioituneita opettajia ja tieteentekijöitä. Tervetuloa seuraamaan juhlaa Tampere-taloon torstaina 10.4.2025 klo 15.
CIVIT tekee yhteistyötä DXOMARKin kanssa ainutlaatuisen kuvantamislaboratorion perustamiseksi Tampereen yliopistoon10.4.2025 09:24:59 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Immersiivisten visuaalisten teknologioiden keskus (CIVIT) aloittaa yhteistyön kuvanlaadun arviointiratkaisuja kehittävän, johtavan kansainvälisen DXOMARK-yrityksen kanssa. Yhteistyön myötä Tampereelle perustetaan kuvantamislaboratorio, joka parantaa CIVITin kuvanlaadun testauskykyä ja tukee Pirkanmaan elinvoimaista kuvantamisekosysteemiä. Yhteistyön myötä CIVITin niin kaupallisille kuin akateemisillekin toimijoille tarjoamat tutkimus- ja testauspalvelut laajenevat.
Väitös: Kohdennetut hoidot parantavat sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä PA-potilailla10.4.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Primaarinen aldosteronismi (PA) on yleisin sekundaarisen verenpainetaudin muoto. Sille on ominaista aldosteroni-hormonin liiallinen tuotanto, mikä altistaa erilaisille sydän- ja verisuoni- sekä munuaiskomplikaatioille. Lääketieteen lisensiaatti Eeva Kokko selvitti väitöstutkimuksessaan, miten aldosteroniylimäärä vaikuttaa valtimojäykkyyteen ja verenkierron paineaaltoihin. Lisäksi hän selvitti, miten kohdennettu hoito vaikuttaa PA-potilaiden nestetasapainoon sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan.
”Voin kattoo” – Tietyt puhekielen piirteet ovat yleistyneet kaikkialla Suomessa9.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Tuoreen valtakunnallisen kielitietoisuustutkimuksen perusteella nuoret osaavat havainnoida tarkasti suomen kielen vaihtelua omassa kielenkäytössään. Tietyt puhekielen piirteet, kuten lyhyt infinitiivi (meen pelaa), ovat yleistyneet joka puolella Suomea. Murteet näyttäisivät säilyvän parhaiten pohjoisessa Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme