Jatkuvaan hakuun vapautuu nyt tontteja, joilla on erinomainen sijainti, osa korttelista 1523 ja tontti 1516/1. Tontit luovutetaan yhtiömuotoiseen rakentamiseen ja ne ovat heti varattavissa. Rissontien varrella sijaitseva kortteli 1523 sijaitsee pienellä kallioisella kukkulalla, Haltijanmäellä, jonka itäosa on jätetty puustoiseksi viheralueeksi. Viheralueella on Haltijankaaren leikkikenttä. Korttelissa Haltijankaaren varrella sijaitsevat kahdeksan omakotitalotonttia eivät sisälly tähän korttelihakuun. Luovutettavan asuinrakennusoikeuden kokonaismäärä korttelissa on 5500 k-m2. Kortteliin voi rakentaa niin kerros-, rivi- kuin pientalojakin. Taikakummun viihtyisällä ja osin ja rakennetulla pientaloalueella sijaitsevan korttelin 1516 osalta luovutus koskee tonttia 1516/1, joka sijaitsee alueen länsireunalla, Tampereen rajalla. Tontin asuinrakennusoikeuden määrä on 2000 k-m2. Sekä korttelin 1523 että tontin 1516/1 perusvuokra on 5 % tontin asuinrakennusoikeuden arvosta (240 €/kem2). Vuokraaj

Pohjois-Pohjanmaan kaikki 30 kuntajohtajaa vetoavat yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa hallitukseen, että se keskeyttäisi Inhouse-lainsäädännön valmistelun. Maanantaina 3.2.2025 julkistetussa kannanotossa kuntajohtajat ilmaisevat syvän huolensa suunnitellusta hankintalain muutoksesta. Se rajoittaisi heidän mukaansa kuntien mahdollisuuksia käyttää omia yhtiöitään palvelutuotannossa.

Suomen lainsäädännössä rajoitetaan sijoitusrahastotoiminnan järjestämistapoja enemmän kuin monissa muissa valtioissa. Kansainvälisessä sijoitusrahastotoiminnassa käytössä ovat yhtiömuotoiset sijoitusrahastot eli vaihtuvapääomaiset sijoitusyhtiöt, mutta Suomen lainsäädäntö ei niitä tunne. OTM, KTM Antti Vepsä osoittaa väitöstutkimuksessaan, että Suomessa tulisi mahdollistaa vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiörakenne rahastotoiminnan harjoittamiseen.

Keskuskauppakamari ehdottaa valtion tieverkon yhtiöittämistä. Keskuskauppakamarin mukaan Suomessa tarvitaan rakenteellinen muutos tieliikenneinfran kehittämiseksi, koska liikenneinfran riittämätön rahoitus ja rapautuva infra on Suomen kipupiste saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Yhtiöittämällä valtion tieverkko Suomessa voitaisiin tavoitella Ruotsin yli kaksinkertaista tasoa infran rahoituksessa ja käynnistää uusia hankkeita etupainotteisesti.

Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto kuuli kokouksessaan 24. tammikuuta uimahalli- ja liikuntahalliyhtiöiden sekä Jääkenttäsäätiön ajankohtaiskatsaukset. Konsernijaosto merkitsi ajankohtaiskatsaukset tiedoksi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan lausunnoilla oleva sote-lakiesitys vaikeuttaisi sote-maakunnan itsenäistä mahdollisuutta päättää palveluiden tuottamistavoista. Lakiesitys sisältää merkittäviä rajoituksia monituottajamalliin, joka on jo vakiintunut toimintatapa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Julkisten laboratorioiden toimintaympäristöjen muutos on saanut sairaanhoitopiirit tutkimaan nykyisiä laboratoriotoimintojansa ja niiden yhdistämistä.

Mikäli soteuudistus toteutuu nykyehdotuksen mukaisesti, vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille. Suunnitelmissa on mainittu, että valtio rahoittaisi ja ohjaisi maakuntien taloutta. Yhtiömuotoisten sote-keskusten rahoituksesta ei kuitenkaan ole vielä sovittu.

Yhtiöittämisellä tavoitellaan tehokkaampaa ja joustavampaa toimintaa, mutta toisaalta se kaventaa eduskunnan budjettivaltaa. VTV suosittelee, että yhtiöittämiselle olisi aina selkeät perusteet ja että yhtiöittämisen edut osoitettaisiin mahdollisimman hyvin etukäteen.

Maakuntien sote-palveluja tuottavat liikelaitokset voidaan joutua yhtiöittämään sote-uudistuksessa, toteavat liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja Borenius Asianajotoimiston asianajaja Asko Lindqvist EVA Arviossa Reilun pelin vartija.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., Metsäteollisuus ry ja Metsäteho Oy perustavat yhteisen, kaikille avoimen sähköisen puukauppapaikan. Se yhdistää käytännössä biotalouden ja digitalisaation, mikä osaltaan mahdollistaa puuhun perustuvan biotalouden tuottavuushypyn ja vahvistaa koko Suomen metsäsektorin kilpailukykyä.