Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2025

CONSTI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 25.4.2025, KLO 8.30                                              

Consti Oyj osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2025                               

LIIKEVAIHTO JA LIIKETULOS SUUNNITELLULLA TASOLLA                     

1–3/2025 keskeiset tapahtumat (suluissa vertailuluvut 1–3/2024):

• Liikevaihto 65,6 (65,5) milj. euroa; kasvua 0,1 %
• Käyttökate 0,8 (1,3) milj. euroa ja käyttökateprosentti 1,2 % (2,0 %)
• Liiketulos -0,1 (0,2) milj. euroa ja liiketulosprosentti -0,2 % (0,3 %)
• Tilauskanta 246,4 (244,4) milj. euroa; kasvua 0,8 %
• Uudet tilaukset 60,1 (36,3) milj. euroa; kasvua 65,5 %
• Vapaa kassavirta -0,5 (-0,5) milj. euroa
• Osakekohtainen tulos -0,04 (-0,00) euroa

 

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2025:
Consti arvioi, että sen koko vuoden 2025 liiketulos on 9–12 miljoonaa euroa.

AVAINLUVUT (1 000€)	1-3/ 2025	1-3/ 2024	Muutos %	1-12/ 2024
Liikevaihto	65 606	65 525	0,1 %	326 692
Käyttökate	765	1 284	-40,4 %	14 275
Käyttökateprosentti, %	1,2 %	2,0 %		4,4 %
Liiketulos	-129	214		10 184
Liiketulosprosentti, %	-0,2 %	0,3 %		3,1 %
Katsauskauden tulos	-288	-36		7 143
Tilauskanta	246 373	244 371	0,8 %	240 108
Vapaa kassavirta	-475	-517	8,0 %	7 205
Kassavirtasuhde, %	n/a	n/a		50,5 %
Korollinen nettovelka	3 575	1 299	175,2 %	2 681
Velkaantumisaste, %	8,3 %	3,1 %		6,1 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI %	16,9 %	20,6 %		17,4 %
Henkilöstö kauden lopussa	1 026	1 031	-0,5 %	1 012
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (€)	-0,04	-0,00		0,91

 

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

"Tammi-maaliskuun kausiluonteisesti matala liikevaihtomme oli viime vuoden tasolla 65,6 (65,5) miljoonaa euroa. Liikevaihtomme kasvoi Taloyhtiöt- ja Talotekniikka-toimialoilla ja supistui Yritykset- ja Julkiset-toimialoilla.

Tammi-maaliskuun liiketuloksemme oli -0,1 (0,2) miljoonaa euroa tai -0,2 (0,3) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hankkeet etenivät pääosin suunnitellusti ja kannattavuutemme projektitoiminnasta oli pääosin odotustemme mukainen. Liiketulokseemme vaikutti heikentävästi Service eli palveluliiketoimintamme odotettua matalampi liikevaihto- ja kannattavuustaso. Katsauskauden lopun tase- ja likviditeettiasemamme pysyivät hyvällä tasolla.

Saimme tammi-maaliskuun aikana uusia tilauksia 60,1 (36,3) miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 65,5 prosentin kasvua vertailukauteen nähden. Tilauskertymään vaikutti positiivisesti Taloyhtiöt-toimialan ja Yritykset-toimialan uudet tilaukset. Ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskertymämme ei sisällä kooltaan merkittäviä yksittäisiä projekteja, vaan muodostuu useasta pienemmän kokoluokan hankkeesta. Katsauskauden lopun tilauskantamme oli hyvällä tasolla. Se kasvoi 0,8 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 246,4 (244,4) miljoonaa euroa.

Katsauskaudella julkaisimme Constin ensimmäisen kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisen kestävyysraportin, jossa kuvattujen tavoitteiden ja suunnitelmien toimeenpano on käynnissä. Siirtymäsuunnitelmamme mukaisesti tavoitteenamme on, että oma toimintamme on hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä ja että vuoteen 2050 mennessä arvoketjussa syntyvät päästöt ovat puolittuneet. Operatiivisen tehokkuuden parantamisen hankkeemme keskittyivät varmistamaan liiketoimintamme kilpailu- ja suorituskyvyn pitkittyneessä rakentamisen matalasuhdanteessa.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä asunto-osakeyhtiöiden ja julkisen sektorin valmius korjausinvestointeihin on jatkunut edelleen kohtuullisella tasolla toiminta-alueillamme. Uudisrakentamisen heikkona pysynyt kysyntä ja yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden varovaisuus käynnistää uusia korjaushankkeita on jatkunut. Kilpailu rakentamisen ja talotekniikan markkinassa on jatkunut kireänä. Emme oleta merkittävää muutosta parempaan rakentamisen kysyntänäkymissä vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Uskomme kuitenkin, että vallitseva markkinatilanne suosii Constin kaltaista rakentamisen ja talotekniikan moniosaajaa, jolla on vahva taloudellinen asema ja kyky toimittaa moninaisia projekteja pienistä palvelu-urakoista laajoihin rakennushankkeisiin. Hyvän tilauskantamme tukemana pyrimme kuitenkin jatkamaan vakaata tuloksentekoa sekä keskittymään voimassa olevan strategiamme toteutukseen.”

 

Toimintaympäristö

Rakentamisen markkina 2025

Rakennusteollisuus RT arvioi huhtikuun suhdannekatsauksessaan, että koko rakentamisen markkina kasvaa noin 4 prosenttia vuonna 2025. RT:n ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan noin prosentin vuonna 2025 ja asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan kasvavan 10 prosenttia.

Huhtikuun suhdannekatsauksessaan RT toteaa, että patoutuneesta kysynnästä ja kasvavasta korjausvelasta huolimatta korjaamisen vuosikasvu jää hitaaksi hankkeiden rahoituksen jarruttaessa elpymistä enenevissä määrin.

Korjausrakentamisen markkina yleisesti

Korjausrakentaminen on tarvelähtöistä ja siten vähemmän suhdanneherkkää kuin uudisrakentaminen. Korjausrakentamisen viimeiset 20 vuotta jatkunut tasainen kasvu kuitenkin taittui vuonna 2023 ja alamäki jatkui vuonna 2024. Korjausrakentamista ovat vähentäneet osin samat syyt kuin uudisrakentamistakin eli korkotason, inflaation ja korjauskustannusten nousu sekä kiinteistöjen kasvaneet ylläpitokulut kuten lämmityksen kallistuminen.

Vuonna 2024 talonrakentaminen väheni edelleen, mutta lasku tasaantui edellisestä vuodesta. Talonrakentamisen voimakas vähentyminen on seurausta ennen kaikkea asuntojen uudistuotannon tyrehtymisestä poikkeuksellisen kiivaan asuntorakentamisen jälkeen. Asuntojen uudisrakentaminen väheni noin 30 prosenttia toista vuotta peräkkäin. Muussa talonrakentamisessa ei ole tapahtunut läheskään yhtä merkittäviä muutoksia.

Uudisrakentamisen voimakas pudotus on merkinnyt sitä, että asuntojen korjaamiseen käytetään tällä hetkellä enemmän rahaa kuin uusien rakentamiseen. Samalla kilpailu sekä korjaushankkeista että taloteknisistä urakoista on kiristynyt selvästi. Asuintalojen korjausrakentamisen arvo pysyi vuonna 2024 lähes vuoden 2023 tasolla, joka oli noin yhdeksän miljardia euroa. Muun korjausrakentamisen arvo oli noin 6 miljardia euroa.

Korjausrakentamisesta lähes kaksi kolmasosaa on asuintalojen korjaamista ja siitä arviolta yli puolet ammattimaista korjausta. Asuintalojen korjauksissa korostuu talotekniikka, jonka osuus on noin 35 prosenttia korjausrakentamisen arvosta.

Muiden kuin asuintalojen korjaamiseen sisältyy rakennuksen teknisen iän vaatimien korjausten lisäksi paljon muutosrakentamista, kun esimerkiksi vanhoja vajaakäytössä olevia toimistokiinteistöjä muutetaan hotelleiksi tai asunnoiksi tai vastaamaan paremmin tämän hetken toimistotarpeita.

Kaikesta korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpitoa ja huoltoa, ja sen osuus on keskimääräistä suurempi muissa kuin asuinkiinteistöissä.

Kiinteistöliiton Korjausbarometrin mukaan kerrostalojen korjaustarpeiden kärjessä ovat edelleen vesi- ja viemärijärjestelmät. Seuraavaksi yleisimpiä ovat vesikaton ja julkisivujen korjaukset ja lämmitysjärjestelmät. Lämmitysjärjestelmien uudistusten taustalla näkyy kaukolämmön kallistuminen monissa kaupungeissa.

Myös liike- ja toimistotilojen korjauksia on siirretty kustannustason nopean nousun vuoksi. Korjaamista ovat jarruttaneet lisäksi toimitilojen ylitarjonta ja kiinteistöjen hintojen lasku. Taloudellisen tilanteen parantuessa ylitarjonnan odotetaan kannustavan kiinteistön omistajia parantamaan tilojensa kilpailukykyä ja vuokrattavuutta.

Korjausrakentamisen kysyntää ylläpitää putkiremontti-ikäisten asuinrakennusten suuri määrä. Korjausiässä ovat nyt 1970-luvulla rakennetut kiinteistöt, joissa on asuntoja pinta-alallisesti eniten sekä osin jo 1980-luvun kiinteistöt, joista merkittävä osa on rivitaloja eli 1980-luvun asuntoja on määrällisesti eniten.

Taloteknisten korjausten lisäksi monilla taloyhtiöillä on kasvava tarve julkisivukorjauksille, jotka ovat usein jääneet taloudellisista syistä putkiremontin jalkoihin. Julkisivukorjausten ja huollon merkitys kasvaa edelleen, kun talvista tulee yhä kosteampia. Teknisten korjaustarpeiden rinnalla odotukset asumismukavuudelle ovat nousseet. Toimitilojen korjaustarpeiden taustalla on lisäksi tilatarpeiden muuttuminen.

Energiaremonttien tarvetta lisäävät toukokuussa 2024 voimaan tullut EU:n energiatehokkuusdirektiivi, jonka tavoitteena on rakennusten energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Energiaremonttien tarvetta toimitiloissa lisäävät myös tilojen käyttäjien vaatimukset – sekä taloudelliset että esimerkiksi ympäristöluokitukseen liittyvät. Energiaremonttien tarve koskee sekä asuintaloyhtiöitä että erilaisia toimitiloja.

Kokonaisuutena korjausrakentamisen tarvetta ylläpitävät sekä rakennuskannan ikääntyminen että yhteiskunnalliset muutokset kuten kaupungistuminen, väestön vanheneminen, työskentelytapojen ja vähittäiskaupan muutokset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Korjausrakentaminen on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä uusien rakennusten määrä kasvaa vain noin prosentin vuodessa.

Sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät Suomessa voimakkaasti kasvukeskuksiin.

 

Näkymät vuodelle 2025

Rakennusteollisuus RT arvioi huhtikuun suhdannekatsauksessaan, että koko rakentamisen markkina kasvaa noin 4 prosenttia vuonna 2025. RT:n ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan noin prosentin vuonna 2025 ja asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan kasvavan 10 prosenttia.

Huhtikuun suhdannekatsauksessaan RT toteaa, että patoutuneesta kysynnästä ja kasvavasta korjausvelasta huolimatta korjaamisen vuosikasvu jää hitaaksi hankkeiden rahoituksen jarruttaessa elpymistä enenevissä määrin.

Uudisrakentamisen heikkona pysynyt kysyntä ja yksityisten kiinteistösijoitusyhtiöiden varovaisuus käynnistää uusia korjaushankkeita on jatkunut. Kilpailu rakentamisen ja talotekniikan markkinassa on jatkunut kireänä. Rakentamisen kysyntänäkymiä heikentävät pitkään jatkunut taloudellinen epävarmuus, korkotaso, korkealle jääneet rakennuskustannukset ja rahoituksen saatavuuden kiristyminen, eikä Consti oleta merkittävää muutosta parempaan rakentamisen kysyntänäkymissä vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Markkinatilanteesta huolimatta Consti pyrkii jatkamaan vakaata tuloksentekoa hyvän tilauskannan tukemana sekä keskittymään päivitetyn strategian toteutukseen.

Consti arvioi, että sen koko vuoden 2025 liiketulos on 9–12 miljoonaa euroa.

 

Tiedotustilaisuus

Microsoft Teams –kokous analyytikoille, salkunhoitajille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään 25.4.2025 klo 10.00. Kokousta isännöivät toimitusjohtaja Esa Korkeela ja talousjohtaja Anders Löfman.

Kokoukseen osallistuvia analyytikkoja, salkunhoitajia ja tiedotusvälineiden edustajia pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen torstaihin 24.4.2025 klo 12.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sijoittajapalvelut@consti.fi. Linkki Teams –kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille osallistujille torstai-iltapäivän 24.4.2025 aikana.

 

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2025

Puolivuosikatsaus 1-6/2025 julkaistaan 18.7.2025

Osavuosikatsaus 1-9/2025 julkaistaan 24.10.2025

CONSTI OYJ

 

Lisätietoja:

Esa Korkeela, toimitusjohtaja, Consti Oyj, puh. +358 40 730 8568

Anders Löfman, Talousjohtaja, Consti Oyj, Puh. +358 40 572 6619

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Oy

Keskeiset tiedotusvälineet

www.consti.fi

 

Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille Suomen kasvukeskuksissa. Yhtiöllä on neljä toimialaa: Taloyhtiöt, Yritykset, Julkiset ja Talotekniikka. Vuonna 2024 Consti-konsernin liikevaihto oli 327 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 rakentamisen ja talotekniikan ammattilaista.

Consti Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla, ja sen kaupankäyntitunnus on CONSTI. www.consti.fi