Kemianluokka Gadolin avasi laboratorionsa uusittuna
Helsingin yliopistossa tiedeluokan päätoimintamuotona ovat toiminnalliset opintokäynnit. Niiden aikana oppilasryhmät tekevät kokeellista kemiaa aidossa yliopistolaboratoriossa, tutustuvat molekyylimallinnukseen tietokoneluokissa, tapaavat tutkijoita ja vierailevat tutkimuslaboratorioissa.
- Tiedeluokat ovat tutkimus- ja kehittämisympäristöjä, joissa syntyy uusia pedagogisia innovaatioita vaikka koulutusvientiin, sanoo Luma-keskus Suomen toimintaa johtava professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
Kuusi vuotta toiminut Kemianluokka Gadolin on monipuolinen toiminnallinen oppimisympäristö. Nyt sen laboratoriota on uusittu: käytössä on paljon perinteisiä laboratoriovälineitä mutta myös uutta modernia laboratoriotekniikkaa.
Laitteista uusimpia ovat mittausautomaatiolaitteet: FT-IR, kaasukromatografi ja spektrofotometri. Kaasutöitä tehdään heliumin, hiilidioksidin ja nestetypen kanssa.
Kokeellisten töiden ja laitteiden käytön opetus Gadolin-luokassa antavat perustiedot kemian tutkimusmenetelmistä ja teorioista töiden takana. Opetus tukee oppilaan ymmärrystä ja kiinnostusta sekä aktivoi oppilaita ajattelemaan ja oivaltamaan itse.
- Käytämme tutkivan oppimisen opetusmenetelmää ja annamme vierailijoille tutkijanroolissa olemisen tunteen, Aksela sanoo.
Tiedeluokissa opinnäytetyöt ja tutkimus ovat kytkettävissä yritysyhteistyöhön
Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksikölle Gadolin-luokka on tutkimus- ja kehittämiskeskus, jossa opetusta ja uusia oppilastöitä kehitetään yhteistyötahojen kanssa.
Siellä myös syntyy yliopisto-opiskelijoiden opinnäytetöitä ja julkaisuja sekä perus- ja täydennyskoulutusta opettajille.
Maija Aksela kertoo esimerkin kehittämistutkimuksesta (eng. design-based research), johon sisältyy tutkimustiedon lisäksi empiirinen ongelma- eli tarveanalyysi:
-Pro gradu –tutkielmaa tekevä opiskelija lähti kehittämään kestävää kehitystä edistävää polttokennoihin liittyvää kokeellista aktiviteetia. Hän sai työhönsä apua Tekesin polttokennohankkeen asiantuntijoilta ja kemian laitoksen tutkijoilta ja työsti ongelma-analyysien pohjalta polttokennoautoihin liittyvän aktiviteettipilotin. Gadolinissa käyneet oppilasryhmät osallistuivat sen testaamiseen, ja samalla kerättiin tutkimusdataa, joka auttoi pilotin kehittämisessä tuotteeksi.
Pro gradu -tutkielma valmistui erinomaisella arvosanalla, ja nyt aktiviteetti on paitsi käytössä Gadolin-luokassa myös levinnyt kouluihin.
- Tulevat opettajat ja koulujen opettajat on koulutettu aiheeseen gradun tulosten kautta. Gradun tekijäkin toimi kouluttajana koulujen opettajille. Työstä syntyi myös kansainvälinen tieteellinen julkaisu.
Sponsorisopimukset tehdään kolmeksi vuodeksi kerrallaan
Yritysten kanssa Gadolin-luokka on tehnyt sponsorisopimuksia, ja osa yrityksistä on ollut mukana alusta lähtien. Uusia kumppaneita ja toimintaa tukevia tahoja haetaan silti koko ajan.
Mukaan lähteneet yritykset ovat mukana ideoimassa toimintaa ja tuovat Gadoliniin esimerkiksi omia vieraitaan kokousten tai yrityksen avoimien päivien yhteydessä. Gadolinin väki taas saa asiantuntija-apua uusien Gadolinissa tehtävien aktiviteettien kehittämiseen. Se on hyvä tapa tuoda esille suomalaisen tutkimuksen tuottamia innovaatioita.
Gadolin on kansainvälisten vieraiden suosima tutustumiskohde
Malli, jossa yliopisto, elinkeinoelämä, koulut ja opettajankoulutus tutkimuksineen ovat mukana, on poikkeuksellinen ja kiinnostaa ulkomailla.
- Kemianluokka Gadolinissä käy paljon kansainvälisiä vieraita. Viimeisimmät vieraat tulivat Etelä-Koreasta, ja Kiinassa on oltu hyvin kiinnostuneita meistä, sanoo Maija Aksela, joka seuraavaksi esittelee suomalaista tiedeluokkatoimintaa Thaimaassa.
Tiedesynttäreitä perjantai-iltaisin
Kemianluokan tavoitteena on tukea kemian oppimista ja opetusta ja lisätä kiinnostusta alaan. Myös alan opinnoista ja uravaihtoehdoista saa tietoa.
Viihteellisiäkään elämyksiä ei kaihdeta, sillä perjantai-iltaisin se on varattavissa tiedesynttäreiden järjestämiseen.
Helsingin yliopiston kemian laitoksella Kumpulassa sijaitsevaa Kemianluokka Gadolinia koordinoi yliopiston Kemianopetuksen keskus Kemma.
Tiedeluokkien käyttö on maksutonta, ja oppilasvierailut keväälle 2016 ovat nyt varattavissa.
Viime kesänä Helsingin yliopistossa järjestettiin koululaisille myös 24 tiedeleiriä. Leiritiedot tulevat maalis-huhtikuussa sivulle: http://luma.fi/tapahtumat/.
Lisätiedot: professori Maija Aksela, Helsingin yliopiston kemian laitos, 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi, @akselamk
Kuva: Opetuslaboratorio on varustettu riittävällä määrällä laboratoriotakkeja, suojalaseja ja suojakäsineitä. Ne ovat tutkijoiden ja kemian opiskelijoiden vakiovarusteita laboratorioissa. Työn alla hiilidioksidikuplat.
Kuvaaja: Sonja Martikainen.
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhutiedottaja
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme