Tyyppinavetta etsii keinoja kustannusten alentamiseen

Penttilän luomutilalla Vesilahdella vietettiin maanantaina uuden navetan avajaisia. Harri, Mauri ja Pirkko Penttilän omistaman maatalousyhtymän navetta on yksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kolmivuotisen Tyyppinavetta-hankkeen kohteista. EU:n ja valtion rahoittaman hankkeen tavoitteena on etsiä kustannustehokkaita ja vakioituja malleja navettarakentamiseen.

Hankkeen ohjausryhmän jäsenen, MTK:n maitoasiamies Sami Kilpeläisen mukaan navetan rakentamisen kustannukset ovat Suomessa karanneet korkeammiksi kuin muissa EU-maissa. Hankkeen tavoitteena on paitsi alentaa kustannuksia, myös tarjota tuottajille kustannustietoisuutta ja luoda ”navettatoimittamisen” -kulttuuria samaan tapaan kuin talopakettitoimituksissa.

-          Tärkeä tavoite on kustannustehokkailla ratkaisuilla tarjota perhekokoluokkaan sopiva tapa investoida edullisesti navettarakentamiseen. Maitotiloista 70 % on alle 30 lehmän ja 90 % alle 50 lehmän tiloja. Näiden tilojen jatkamisessa keskeinen merkitys on investointikynnyksen madaltamisella, joka tapahtuu tietoa ja ratkaisumalleja lisäämällä.

Kilpeläisen mukaan tilojen jatkamishalukkuus on EU-vuosina ollut Etelä-Suomen 141-tukialueella maan pohjoisosia matalampi. Maataloustukien jatkuvuus on aiheuttanut huolta maan eteläosissa, mutta investoinnit ovat silti olleet viime aikoina kasvussa. Tämä johtunee ainakin osin siitä, että edellisen 141-tukiratkaisun myötä tukitaso on säilynyt alueella. Myös EU:n uusi lypsylehmäpalkkio on vahvistanut tukipohjaa.

-          Kansallisten tukiratkaisujen ohella tilojen oman johtamisen tukeminen ratkaisee maidontuotannon tulevaisuuden. Penttilän kaltaiset toimivat ja edulliset navettaratkaisut vahvistavat uskoa tulevaisuuteen. Politiikalla ei pidä tätä uskoa murtaa, maitoasiamies Kilpeläinen toteaa.

Penttilä on toinen viidestä kohteesta

Tyyppinavetta-hankkeen projektipäällikön Ari Roinisen mukaan vakioiduilla rakentamisratkaisuilla pystytään alentamaan kustannuksia sekä vähentämään virheitä ja nopeuttamaan rakentamista. Hankkeessa kiinnitetään lisäksi huomiota esimerkiksi työturvallisuuteen ja -olosuhteisiin, paloturvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin.

Navettarakentamisen suunnittelu- ja toteutusmalleja testataan viidessä pilottikohteessa, joista Penttilän luomutila on järjestyksessään toinen. Ensimmäinen, jo valmistunut, kohde sijaitsee Oulaisissa. Ensi vuonna valmistuu kolme Tyyppinavetta-kohdetta Etelä-Pohjanmaalle, Etelä-Savoon ja Päijät-Hämeeseen.

Luomutilan eläinmäärä kolminkertaistuu

Penttilän tilalla on tuotettu luomumaitoa kymmenen vuotta. Nyt valmistuneen navetan myötä luomutilan lehmien määrä kasvaa 24:stä 67:ään. Mauri Penttilä kertoo, että tilan vuosituotanto on ollut noin 170 000 maitolitraa.

-          Navettainvestoinnin myötä tuotanto kaksin- tai jopa kolminkertaistuu. Maitokiintiöitä on hankittu lisää niin, että tuotanto-oikeutta on340 000 litraa. Tuo määrä pyritään nyt hyvin nopeasti saamaan täyteen, hän sanoo.

Maatalousyhtymän uuden navetan kustannukset ovat hieman alle 600 000 euroa. Yhdelle lehmäpaikalle tulee näin ollen hintaa noin 8 800 euroa, kun se normaalisti olisi jopa kolmanneksen enemmän.

Penttilät tekivät ennen investointiin ryhtymistä tarkat laskelmat sen kannattavuudesta.

-          Kyllä tässä on oma työpaikka ja yrittäjyys turvattu tästä eteenpäin, Harri Penttilä toteaa.

Luomutuotannon suosio on viime vuosina kasvanut kuluttajien parissa. Osuuskunta Länsi-Maidon hallitustakin johtavan Mauri Penttilän mukaan maito on ollut luomubuumin alusta lähtien suosittu tuote, joten sen osuus ei enää niin nopeasti kasva markkinoilla.

-          Maitopohjaisista luomutuotteista kuitenkin juuston ja jogurtin osuus on kasvussa.

Luomutila työllistää urakoitsijoita

Mauri Penttilä arvioi tilan liikevaihdon nousevan hieman yli 200 000 euroon, mikäli vuosituotoksessa päästään noin350 000 litraan. Luomumaidosta kun maksetaan tällä hetkellä 0,6 euroa litralta. Penttilän tilalla aiotaan näillä näkymin keskittyä vain maidontuotantoon.

-          Lihaa myydään tilalta vain sen verran kun tulee vaihtuvuutta eläinten osalta. Tässä vaiheessa ei ole tarkoitus ryhtyä kasvattamaan sonneja ja hiehoja. Jos tilanne tulevaisuudessa muuttuu ja laitetaan ympäristölupa isommasta navetasta vetämään, voidaan ehkä jossain vaiheessa kasvattaa luomulihaa, hän toteaa.

Penttilän luomutila työllistää isäntäväen ohella joukon urakoitsijoita, jotka hoitavat esimerkiksi rehujen teon ja viljan puinnin. Luomutilan eläimet ruokitaan omalla rehuseoksella, johon on käytetty omilla mailla luomuviljeltyä hernettä, härkäpapua ja viljoja. Tarvittaessa luomuviljaa ostetaan rehuja varten naapureilta.

-          Rehuomavaraisuus on luomutuotannossa tärkeää eli ostorehujen varaan emme ole laskeneet mitään, Harri Penttilä sanoo.

Asiantuntijat apuna

Uuden navetan rakentamisen suunnittelu alkoi luomutilalla jo kaksi vuotta sitten. Tilan vanha navetta on rakennettu 1920-luvulla. Harri Penttilän mukaan luomutilan statuksella jatkamiselle vuoden 2013 jälkeen oli kaksi vaihtoehtoa: tehdä vanhaan navettaan kova remontti tai rakentaa uusi.

MTK:n väki esitti viime vuoden lopulla ajatuksen siitä, että tila voisi olla mukana Tyyppinavetta-hankkeessa.

-          Katsoimme, että meidän kannaltamme on hyvä, jos asiantuntijat ja suunnittelijat käyvät läpi projektin ja navetan toimivuuden. Hankkeen ohjausryhmän myötä tehtiin muutamia korjauksia rakennukseen. Myös muutamat tarjoukset lasketettiin ryhmällä, Mauri Penttilä kertoo.

Aikataulu piti

Vesilahden Narvaan nousseen uuden navetan pohjatyöt käynnistyivät kesäkuun alussa ja rakentamaan päästiin kuun loppupuolella. Jo ennen rakennustöiden alkua Penttilät palkkasivat hankkeelle valvojan, joka tutustui isäntäväen kanssa eri rakentamisvaihtoehtoihin ja on pääsääntöisesti suorittanut investointiin liittyviä kilpailutuksia.

-          Rakennustyömaalla on ollut keskimäärin töissä viisi henkilöä. Suurina valupäivinä väkeä on ollut jopa viisitoista henkeä ja välillä vain kaksi henkilöä, Harri Penttilä sanoo.

Navetan rakentamisen päävastuu on ollut virolaisella rakennusurakoitsijalla. Rakentamisen aikataulu on pitänyt hyvin kutinsa, sillä valmistumisajaksi ja avajaispäiväksi sovittiin alun perin marraskuun 15. päivä. Talven tulo ja pakkaset kuitenkin kirittivät aikataulua.

-          Avajaiset päätettiin pitää jo nyt, että saatiin eläimet sisälle. Rakentajat ovat tehneet vähän pidempää päivää. Viimeisiä parsia asennettiin sunnuntaina, Mauri Penttilä kertoo.

Lisätiedot:

MTK:n maitoasiamies Sami Kilpeläinen 040 552 0646

Tyyppinavetta-hankkeen projektipäällikkö Ari Roininen 040 704 4844

Maatalousyhtymä Penttilän osakas Mauri Penttilä 0400 832 993