Molempien vanhempien avun hakeminen lisääntynyt

Eniten apua haetaan vauvaperheen jaksamiseen ja arjen sujumattomuuteen liittyviin ongelmiin. Yllättävät asiat, kuten esimerkiksi synnytyksen jälkeinen masennus tai parisuhdekriisi, voivat kuitenkin suistaa minkä tahansa perheen tilanteeseen, jossa se tarvitsee erityistä apua selvitäkseen. Yhä useammin apua haetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Myös auttamismuotoja on kehitetty niin että ne auttavat ennalta ehkäisemään kriisejä ja soveltuvat koko perheelle. Esimerkiksi päiväryhmät kokoontuvat 2–3 kertaa viikossa vähintään puoli vuotta ja niihin osallistuu 150 aikuista ja 100 vauvaa vuosittain. Ryhmien tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja perheen arkea sekä tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta.

Joka kolmas tarvitsee ympärivuorokautista tukea

Joka kolmas apua hakeva aikuinen ei tule autetuksi avopalvelulla vaan tarvitsee pitkäkestoista, ympärivuorokautista tukea sekä sen jälkeen saumattomasti jatkuvaa avohoidon tukea, jota järjestöt voivat tarjota. Osalla ensikodissa olevista vanhemmista on kokemuksia tai asioita, jotka haastavat onnistumista vanhempana. Näitä ovat esimerkiksi omat kiintymyssuhde- ja muut traumat, nuori ikä, yksinäisyys, neuropsykiatriset diagnoosit, taloudelliset huolet, itse koettu väkivalta, päihteidenkäyttö ja yleinen turvattomuus. Perheiden mahdollisuus hyvään arkeen ja toimivaan vuorovaikutukseen pienenee erilaisten uhkien kasvaessa, kasaantuessa ja lisääntyessä.
– Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus on valmisteilla ja siinä tullaan myös siirtämään lastensuojelutyön painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään sekä vahvistamaan lasten ja perheiden palveluja, Haatainen sanoo.

Myös isät mukana kuntoutuksessa

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten tuottamista, vauvaperheille suunnatuista palveluista haki viime vuonna apua yli 2000 henkilöä, joista äitejä oli 776, isiä 315 ja lapsia 978. Esimerkiksi ympärivuorokautista ensikotikuntoutusta tarjoavissa ensikodeissa oli viime vuonna 87 isää, kun vuonna 2004 heitä oli 33. Koko perheen avun hakeminen on merkittävä muutos, sillä perhettä voidaan auttaa kokonaisvaltaisemmin ja myös tulokset ovat parempia. Isä on esimerkiksi erittäin tärkeässä roolissa perheissä, joissa äiti masentuu. Masentuneena ei aina kyetä sellaiseen emotionaaliseen läsnäoloon, joka vauvan kehityksen kannalta on välttämätöntä. Erityisesti ensimmäinen ikävuosi on elintärkeä. Läsnäolon vauvalle voi antaa se vanhempi, joka siihen kykenee.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 16 ensikotia, joista kuusi on erikoistunut päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen. Ensikodit tekevät ennaltaehkäisevää, korjaavaa ja ympärivuorokautista lastensuojelutyötä. Lisäksi yhdistyksillä on monipuolinen valikoima matalankynnyksen auttamismuotoja. Liitto on valtakunnallinen kansalais- ja lastensuojelujärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä. 29 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjoaa perheiden tarvitsemaa ammatillista apua ja vapaaehtoisten tukea.

Tuula Haatainen jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana

Tuula Haatainen valittiin jatkamaan Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Kirsi Salonen Espoosta. Erovuorossa olevista valittiin uudelleen Riitta Mäkinen Jyväskylästä ja Tuula Väätäinen Kuopiosta sekä varajäseneksi Heli Kivelä Helsingistä. Hallituksessa jatkavat Olli Humalamäki Mikkelistä, Marjatta Kiviranta Vaasasta, Markku Lehtinen Turusta, Raija Määttä Outokummusta, Marja Salo-Laaka Oulusta, Helena Tiuraniemi Rovaniemeltä, ja varajäseninä Kaija Matikainen ja Marja-Leena Meriläinen Helsingistä. Valinnat tehtiin liittokokouksessa Sipoossa 27.4.