Suomalaiset eivät innostu kesäkunnon kohottamisesta

Suomalaisten työntekijöiden liikuntainnostus on huipussaan tammikuussa ja hiipuu siitä kesää kohti. Keskimäärin suomalaiset liikkuvat toukokuussa noin 20 minuuttia päivässä kevyellä tasolla ja noin 6 minuuttia sykettä reippaammin nostattaen. Kevyt liikunta vastaa esimerkiksi rauhallista kävelyä tai puutarhatöitä.

Liikuntaan käytetyn ajan pudotus tammikuusta toukokuuhun on lähes kolmannes. Uudenvuoden lupaukset siivittävät keskimäärin 27 minuutin päivittäiseen kevyeen liikuntaan. Elokuussa on vuoden toinen liikunnan lisäämisen aika, jolloin kevyttä liikuntaa tulee keskimäärin noin 25 minuuttia.

“Trendi hämmästyttää, etenkin kun liikunta on tähän aikaan vuodesta paljon otsikoissa. Läpi vuoden liikuntaa tulee viikonloppuisin enemmän kuin viikolla, mutta lomakaudella vapaa-ajan lisääntyminen ei näytä innostavan ihmisiä liikkumaan”, kertoo Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari.

18–30 -vuotiaat tsemppaavat liikunnassa huhtikuussa vuoden korkeimpiin minuuttilukemiin, mikä nostaa myös kaikkien työikäisten liikuntamäärän keskiarvoa. Innostus laantuu kuitenkin kuukaudessa. Nuoret liikkuvat toukokuussa 45 minuuttia kevyellä tasolla ja 10 minuuttia raskaammin. Kokonaisliikunnan määrässä nuoret liikkuvat tuplasti kaikkiin työssäkäyvien ikäryhmiin verrattuna läpi vuoden.

Firstbeatin aineisto on kerätty sykevälianalyysiin perustuvien työhyvinvointipalveluiden yhteydessä. Analyysiin valikoitu aineisto kattaa 50 000 päivän sykevälimittausta yhteensä 19 000 eri henkilöltä. Firstbeat-analyysi kertoo stressin ja palautumisen tasapainosta työntekijöiden arjessa.

Kuntosalilla ei näy kevätruuhkaa

Sykevälianalyysi ei kerro lihasvoimaharjoittelusta. Suomen kuntosaliyrittäjät ry:n hallitukseen kuuluva Balanssiklubien toimitusjohtaja Sami Hellgren kertoo myös kuntosalien täyttyvän tammikuun ja elokuun liikuntatrendien aikaan. Keväisin puntilla puurtavat he, jotka ovat omaksuneet lihastreenin osaksi arkeaan. Kesäkuntokampanjoilla kuntosaleille innostetaan uusia treenaajia ennen syksyn ruuhkaa.

“Näyttää että viesti säännöllisen liikkumisen tärkeydestä on mennyt hyvin perille asiakaskunnassamme. Vakioasiakkaat pitävät lihastreenin ohjelmassa vuoden ympäri”, Hellgren sanoo.

Tähän aikaan vuodesta Balanssiklubeilla tehdään asiakkaille ohjelmia, jotka sopivat myös loma-aikatauluun ja tukevat vaikkapa golfin, juoksun tai pyöräilyn aktiivikautta.

“Kesäaikaan esimerkiksi patteritreeni ylläpitää kuntoa ja lihastasapainoa. Se on nopeatempoinen kiertoharjoittelun tapainen treeni, jonka voi suunnitella vaikka mökkiympäristöön sopivaksi”, Hellgren vinkkaa.

Hyvä kesäkunto auttaa nauttimaan elämästä

Keho tarvitsee liikuntaa ja palautumista sopivassa suhteessa, jotta se voisi hyvin ja vahvistuisi. Firstbeat-analyysi auttaa tunnistamaan kuormituksen ja palautumisen vaikutukset kehoon.

Aineisto osoittaa, että liikunnan lisääntyessä arjessa myös palautuminen paranee. Kunnon kohentuessa hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminta kehittyy, ja tutut askareet kuormittavat kehoa vähemmän.

“Säännöllisesti liikkuvilla palautuminen on selkeästi parempaa riippumatta vuodenajasta tai siitä onko kyseessä työ- vai vapaapäivä”, Kotisaari kertoo.

Hän kannustaa suomalaisia tavoittelemaan kuntotasoa, joka mahdollistaa itselle tärkeät harrastukset ja askareet. Kun peruskunto on riittävä, vaikkapa golfkierros tuntuu mukavammalta.

“Liikkumisessa on kyse myös siitä, että jaksaa innostua erilaisista asioista ja toteuttaa haaveitaan. Hyvä kesäkunto tuo iloa kesään”, Kotisaari sanoo.

Kesäkuntoa ennättää vielä kohottaa. Parhaiten se onnistuu itselle mieluisan lajin parissa. Valoisa ja rento kesäaika on myös hyvä hetki saada myönteinen liikkumisen kierre alkuun.

“Ilmoittautuminen maratonille saattaa vain lisätä stressiä, jos tavoitekuntoon on pitkä matka. Hyvä olo voi olla maratonia pidempi tavoite, joka kantaa eteenpäin. Kunnon kohottaminen on yksilöllinen asia”, Kotisaari sanoo.