Työhyvinvoinnin mittaus auttaa tarttumaan todellisiin ongelmiin

Tampereen teknillisen yliopiston professori Ilkka Korhonen esitteli Firstbeatin Stressipäivän seminaarissa tutkimustuloksia, joiden mukaan suomalaisten yöuni on heikoimmin palauttavaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Tulos on analysoitu 10 miljardia suomalaisen työntekijän sydämenlyöntiä kattavasta aineistosta.

Kehon kuormitus ja palautuminen koostuu siitä, mitä yksilön arjessa tapahtuu, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Kun palautuminen ei ole riittävää kuormitukseen nähden, ihminen uupuu. Uhkaava uupumisen kierre tulisi voida katkaista mahdollisimman pian.

Työssä väsymisen kokemus on aina hälytysmerkki, jonka tausta tulee selvittää. Myöhäinen puuttuminen ja ylipärjäämisen ihanne tekevät huolesta ison ongelman.

“Kun apua etsitään vasta kun uupuminen aiheuttaa fyysisiä oireita, paluu oireettomaan tilanteeseen on vaikeaa”, sanoo Mehiläisen työfysioterapeutti Antti Pursio.

Motivaatio mahdollistaa muutoksen

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Jussi Konttinen toteaa, että työstressin vähentäminen alkaa aina kuormituksen aiheuttajien tunnistamisesta. Jo laki velvoittaa työnantajia arvioimaan kuormitustekijöitä.

“Arviointi on haastavaa. Työelämässä muutos on jatkuvaa, ja ihmisten arjessa on paljon muitakin stressiä aiheuttavia tekijöitä kuin työ”, Konttinen toteaa.

Stressipäivän seminaarissa hän pohti, voiko työstressiä mitata. Työterveyslaitos käyttää ja kehittää tieteelliseen näyttöön perustuvia menetelmiä stressin ja palautumisen mittaamiseen.

“Tiettyjä stressiin liittyviä fysiologisia vasteita voidaan mitata luotettavasti, muun muassa Firstbeatin Hyvinvointianalyysilla. Stressi on moniulotteinen käsite, joten mittaustulosten tulkinnassa tarvitaan asiantuntemusta”, Konttinen sanoo.

Hyvinvointianalyysi mittaa sydämen sykevälivaihtelua kolmen vuorokauden ajan, ja antaa yksilöllisen tiedon kehon fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta ja palautumisesta ihmisen arjessa.

“Henkisen kuormituksen mittaamiseen ei ole olemassa muita käytännössä toimivia fysiologisia mittareita. Sykevälimittaus konkretisoi elämäntapoja. Ilman mittausta monia konkreettisia hyvinvointia heikentäviä asioita on usein vaikea tunnistaa ja myöntää. Omien elämäntapojen näkeminen mitattuina motivoi muutokseen. Juuri motivaatio on olennainen asia onnistumisessa”, Pursio kertoo.

Pelkkä mittaus ei muuta mitään. Avainasemassa ovat asiat, jotka tapahtuvat sen jälkeen: palaute, tulosten analyysi, jatkosuunnitelma, sen toteutumisen seuranta sekä tuki ja tahto muutoksessa. Monesti työterveys on mukana prosessissa.

Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii tekoja

Konttinen muistuttaa, että vaikka työntekijöiden elämäntavat vaikuttavat heidän toimintakykyynsä, työstressi ei katoa kaatamalla vastuu heidän harteilleen. Esimerkiksi työpaikkojen psykososiaaliset kuormitustekijät ovat suuri työhyvinvoinnin haaste. Työn ominaisuuksiin ja työoloihin vaikuttaminen on työnantajan tehtävä.

“Terveelliset elämäntavat tukevat aina stressin hallintaa. Tietynlaisissa töissä hyvän ravinnon, kunnon ja unen hyöty on vielä keskimääräistä suurempi. Ihmisten henkilökohtaiset lähtökohdat, terveys, elämäntilanne ja voimavarat ovat erilaiset, mikä tulee huomioida työhyvinvoinnin edistämisessä”, Konttinen arvioi.

Tietoisuuden lisääntyminen työhyvinvoinnin merkityksestä ja monimuotoisuudesta on edistänyt asioita. Pursio ja Konttinen kannustavat siirtymään puheista tekoihin. Asiat eivät muutu ajatuksen voimalla, eivätkä haasteet ole vähenemään päin.

Työhyvinvointiprojekteista, joissa henkilökohtaista elämänhallintaa tuetaan ja työoloja kehitetään yksilöllisten sykevälianalyysien tulosten perusteella, on saatu erinomaisia kokemuksia ja tuloksia.

“Mittaustulos auttaa puuttumaan juuri niihin asioihin, joista liika kuormitus johtuu”, kertoo Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen.