Ympäristötuen uudistaminen kaipaa näyttöä ympäristövaikutuksista

Maatalouden ympäristötukiohjelmaa päivitetään. Suunnitteilla oleva ympäristöohjelma ei kannusta viljelijää panostamaan maan tuottavuuteen parhailla teknologioilla ja osaamisella. Viljelijöille on tärkeää, että ammattitaidolla tuotettu hyvä ja laadukas sato nähdään osana ympäristöystävällistä viljelyä.

Tulevaan EU:n ympäristöohjelmaan on kansallisessa valmistelussa tuotu esille paljon hyviä ja kannatettavia peltolohkokohtaisia toimenpiteitä. Edellytys näille lohkokohtaisille toimille olisi kaikilta ympäristöohjelmaan sitoutuvilta vaadittava tilakohtainen toimenpide ravinteiden tasapainoisesta käytöstä.

Ravinteiden tasapainoiseen käyttöön kuuluisivat maa-analyysit, lohkokirjanpito ja ravinnetaseiden seuranta, jotka ovat hyviä työkaluja ympäristöystävälliseen ja resurssi-tehokkaaseen viljelyyn.

Ongelmaksi ovat muodostumassa lannoiterajat, joita ollaan kiristämässä vailla selkeää näyttöä ympäristövaikutuksista.  – Suomessa ei ole tehty tutkimuksia, joiden perusteella lannoitusta olisi perusteltua rajoittaa silloin, kun pelto on fosforipitoisuudeltaan viljavuusluokassa hyvä. Ulkomaisten tutkimusten mukaan kuormitus ei lisäänny suoraviivaisesti lannoitusta lisättäessä. Sen sijaan on löydetty käännepiste, jonka ylittävä lannoitemäärä selkeästi lisää ravinnepäästöjä. Ohjauksen tulisi perustua käännepisteen tunnistamiseen.

Pohjamaan ravinnetila on otettava myös huomioon

- Ympäristötuen perustoimenpiteen kriteerit eivät saa perustua laboratorioissa tehtyihin pintamaiden valutuskokeisiin. Suomen eri maalajeille ja kasveille tarvittaisiin nyt kipeästi huuhtoumatutkimuksia pelto-olosuhteissa, jolloin myös pohjamaan vaikutus tulisi huomioiduksi. Nyt riskejä suurennellaan, sanoi Pietola. Meillä ei ole käytännössä huuhtoumatutkimuksia pelloilta, joiden fosforiluku on 15–25.  Tällainen maa kuitenkin tuottaa parhaiten, kun kasvi saa kaikki tarvitsemansa ravinteet ja sadossa viedyt ravinteet palautetaan maahan.

- Maan tuottavuus on resurssitehokkaan tuotannon kulmakivi. Ilmasto- ja ravinneälykäs maatalous perustuu maan kasvukuntoon, jota meillä ei ole varaa menettää, Pietola summasi.