Vauvaperheet eivät saa riittävästi apua vaikeassa tilanteessa

Ensi- ja turvakotien liiton ensikodeissa on vuosittain yli 700 perhettä, jotka tarvitsevat lastensuojelullista apua vauvavaiheessa. Perheiden saamat hoitojaksot ovat lyhentyneet merkittävästi. Pitkäjänteisen kuntoutuksen mahdollistavia yli 7 kuukauden ensikotijaksoja on nyt puolet vähemmän kuin vuonna 2013. Ensikodissa kaksi kuukautta tai vähemmän olleiden perheiden määrä on lisääntynyt lähes 20 prosentilla. Kehitys on perheiden kannalta menossa täysin väärään suuntaan. Heillä on usein tuen ja kuntoutumisen tarvetta monissa asioissa. Kuntoutuminen lähtee yksilöllisistä tarpeista ja vaatii aikaa.
- Lyhyet kuntoutusjaksot ovat ainoastaan ensiapua ja ongelmien siirtämistä tulevaisuuteen, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajaksi Sipoossa sunnuntaina valittu, kansanedustaja Tuula Haatainen.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tämä tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Suomessa on yli 10 000 lasta sijoitettu kodin ulkopuolelle, joista 39 prosenttia on laitoshuollossa eli esimerkiksi lastenkodissa. Yhden laitoshuoltoon sijoitetun lapsen kustannukset ovat vuositasolla noin 100 000 euroa eli kokonaisuutena puhutaan sadoista miljoonista vuodessa.
- Ensi- ja turvakotien liitto pitää välttämättömänä, että erityistä huomiota kiinnitetään ja apua suunnataan vauva- ja lapsiperheisiin. Näin voidaan ehkäistä lapsille kuormittavien kokemusten syntymistä ja saada aikaan tulevaisuudessa mittavia kustannussäästöjä, Haatainen sanoo.
Liiton mielestä kunnilta on lyhytnäköistä säästöä tuijottaa vain lyhyen aikavälin kustannuksia ja jättää vauva- ja lapsiperheet riittävän ja heidän tarpeitaan vastaavan tuen ulkopuolelle. Tukemalla perheitä ja haavoittavissa tilanteissa eläviä lapsia voidaan merkittävästi ehkäistä mielenterveysongelmien kehittymistä ja myös vähentää kustannuksia, joita syntyy vakavien mielenterveysongelmien hoidosta ja kuntoutuksesta.

Riittävä tuki auttaa selviämään vaikeastakin tilanteesta

Huostaanottojen kasvu on jatkunut vuosia. Kehitys on katkaistavissa tarjoamalla vauva- ja lapsiperheille ajoissa apua. Sen tavoitteena on vanhemmuuden ja itsenäisen selviytymisen tukeminen. Uusi sosiaalihuoltolaki tarjoaa hyvän lainsäädännöllisen pohjan, mutta se ei pelkästään riitä. Tarvitaan toisin toimimista ja niiden tilanteiden nykyistä parempaa tunnistamista, jolloin kehitys voi perheessä alkaa mennä vinoon. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että vauva-aikana perheet ovat keskimääräistä paremmin autettavissa ja oikea-aikaisesta avusta hyödytään.
- Haastavakaan elämäntilanne ei ole hyvän vanhemmuuden este, jos siihen saa riittävää ja oikea-aikaista tukea, Haatainen sanoo.
Vakavan masennuksen, uupumuksen ja arjen toimimattomuuden vuoksi apua tarvitsevien vanhempien kuntoutuksesta on saatu hyviä tuloksia ensikodeissa ja päiväryhmätoiminnassa. Yli puolella perhekuntoutukseen osallistuneista tilanne parani merkittävästi, vaikka lähtötilanne on ollut vaikea.

Investoiminen lapsiperheisiin välttämätöntä

Ensi- ja turvakotien liitto haluaa tulevan hallituksen yhdeksi strategiseksi painopisteeksi investoimisen lapsiin ja perheisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten tilanteen turvaamiseen ja ehkäisevään toimintaan. Jokainen lapsi tarvitsee edellytykset hyvään elämän alkuun.
Vauvaperheiden auttaminen on ehkäisevää työtä riippumatta siitä, tehdäänkö sitä neuvontana, ryhmätoimintana tai ympärivuorokautisesti kuntouttaen laitoksessa.

Ensi- ja turvakotien liiton lastensuojeluverkostossa sai vuonna 2015 apua yli 10 600 perhettä ensikodeissa, turvakodeissa, raskaana olevia päihdeongelmaisia kuntouttavissa ensikodeissa, päiväryhmissä, eroauttamisessa ja muissa avopalveluissa. Näillä tuen muodoilla on merkittävästi ehkäisty huostaanottojen tarvetta. On myös pystytty katkaisemaan ylisukupolvisia ongelmien ketjuja. Vauvaperheiden tukeen ja kuntoutukseen investointi nyt on tuonut pitkällä aikavälillä kunnille mittavia säästöjä inhimillisestä hyödystä puhumattakaan.

Tuula Haatainen jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana

Kansanedustaja Tuula Haatainen valittiin jatkamaan Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana. Erovuorossa olevista valittiin uudelleen Markku Lehtinen Turusta, Marja Salo-Laaka Oulusta, Helena Tiuraniemi Rovaniemeltä sekä varajäseneksi Marja-Leena Meriläinen Helsingistä. Hallituksessa jatkavat Olli Humalamäki Mikkelistä, Marjatta Kiviranta Vaasasta, Riitta Mäkinen Jyväskylästä, Raija Määttä Outokummusta, Kirsi Salonen Espoosta sekä Tuula Väätäinen Kuopiosta ja varajäseninä Heli Kivelä ja Kaija Matikainen Helsingistä. Valinnat tehtiin liittokokouksessa Sipoossa 26.4