HUOLTAJAN KUOLEMA ON ISO RISKI PERHEELLE

Finanssialan Keskusliiton varatoimitusjohtaja Esko Kivisaaren mielestä ihmiset eivät jostain syystä miellä henkilövakuutusturvan puutteita. Hänen mukaansa tilanteeseen voi olla syynä ainakin osin väärät tai ylimitoitetut mielikuvat yhteiskunnan tarjoamasta turvasta.
 
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, VATT:n juuri julkaistun kuolemanvaraturvan aukkoja selvittäneen tutkimuksen mukaan vaje kotitalouksien taloudellisessa turvassa on suuri. Käytännössä puhutaan keskimäärin noin 100 000 – 200 000 eurosta perhettä kohti. Yhteiskunnan tarjoama turva kattaa vain vähimmäistoimeentulon. Vapaaehtoista henkivakuutusturvaa kotitalouksilla on tutkimuksen mukaan keskimäärin vain noin 12 000 euroa perhettä kohti.
 
Kivisaari pitää tilannetta huolestuttavana, sillä perheillä on tänä päivänä yhä isompia luottoja vastuullaan. Suomen Pankin mukaan kotitalouksilla on luottoja yhteensä noin 80 miljardia euroa; asuntolainojen osuus näistä on noin 57 miljardia euroa.
 
– Vaikka lainaturvavakuutusten kysyntä onkin isojen asuntoluottojen myötä lisääntynyt, eivät nämä vakuutukset yksin kompensoi sitä vajetta, jonka perheen huoltaja kuolema aiheuttaa. Miminivaatimus tietysti on, että lainat pitää pystyä hoitamaan. Sen lisäksi olisi hyvä, jos perheellä olisi kuolemanvaraturvaa jossain muodossa noin vuoden ansiotulojen verran ja lisäksi muutama kymmenentuhatta euroa jokaista huollettavaa lasta kohti, Kivisaari sanoo.
 
Turvavajetta voi paikata säästämisellä tai vakuutuksella. Erityisesti nuorten perheiden osalta tilanteen saa korjattua paremmin vakuutuksella, koska säästäminen vie aikaa ja vaatii kulutuksen vähentämistä. Vakuutuksella tilanne saadaan korjattua heti.                 
 
– Perheen huoltajan kuolema ei taloudellisessa mielessä merkitse pelkästään ansiotulojen menetystä. Huoltajan panos kodin ylläpidossa on saattanut olla niin merkittävä, että sitä voidaan joutua korvaamaan ulkopuolisilla ostopalveluilla, Kivisaari selventää.
 
Suomalainen vakuuttaa mieluummin omaisuutensa kuin henkensä. Arviolta vain noin joka kolmannella työikäisellä kotitaloudella on riskihenkivakuutus. Vaikka suomalaisten omaisuuskaan ei vielä ole kyllin kattavasti vakuutettu, on kotivakuutus kuitenkin noin kolmella neljästä kotitaloudesta. Finanssialan Keskusliittoon vuodenvaihteessa sulautuneen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton teettämän tutkimuksen mukaan ihmisten asenteet kertovat kuitenkin toista. Viisi kuudesta tutkimukseen osallistuneesta vastaajasta piti vapaaehtoista henkivakuutusta tarpeellisena kaikille perheille, joilla on lapsia tai lainaa.
 
Kuolemanvaraturvaa sisältyy perinteisen riskihenkivakuutuksen lisäksi moniin muihinkin vakuutuksiin. Näitä ovat muun muassa työntekijäin ryhmähenkivakuutus, ammattiliittojen ja järjestöjen jäsenten ryhmähenkivakuutukset, säästöhenkivakuutukset, yksilölliset eläkevakuutukset, matkustajavakuutukset ja lainaturvavakuutukset. Tapaturmaisessa kuolemassa kuolemanvaraturvaa maksetaan myös mm. yksityistapaturmavakuutuksesta sekä lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen mahdollisesti liitetystä vapaaehtoisesta lisäturvasta.
 
 
Lisätietoja     

varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari, puh. 020 793 4220

henkilövakuutuksen johtava asiantuntija Tero Salonen, puh. 020 793 4222
 

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä ja finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on yli 400 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 40 000 työntekijää.