Suomalaiset erittäin tyytyväisiä verkkopankkitunnuksiin
Verkkopankkitunnuksia käytetään verkkopankkiin kirjautumisen lisäksi eniten verkkokauppaostosten maksamiseen. Joka toinen vastaaja käyttää verkkopankkitunnuksia myös luottokortin maksuvarmennukseen. Tunnuksia käytetään myös kirjautumiseen Kelan, verottajan, vakuutusyhtiöiden, kuntien terveydenhuollon tai Postin palveluihin.
Vastaajista 91 prosenttia pitää verkkopankkitunnusten pysyvää salasanaa tai käyttäjätunnusta vähintään melko helppona muistaa. Käyttäjät kuitenkin toivovat, että tulevaisuudessa käytettävyys paranisi ja paperimuotoisiin numerosarjoihin pohjautuva tunnistustapa muuttuisi kätevämmäksi ja digitaaliseksi.
”Tulokset osoittavat, että suomalaispankkien tarjoamiin verkkopankkitunnuksiin luotetaan ja suuri osa käyttäjistä pitää niitä helppokäyttöisenä”, sanoo Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Pekka Laaksonen.
Kansalaiset pitävät pankkeja luontevana sähköisen tunnisteen tarjoajana. Jopa 45 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pankki on tähän sopivin taho. 21 prosentin mielestä tehtävään sopivin olisi valtio, 12 prosentin mielestä taas poliisi.
”Jos ja kun muita sähköisiä tunnistautumistapoja kehitetään, niiden kehityksen on tapahduttava kuluttajavetoisesti. Uudelle tunnistautumistavalle on oltava tilausta kansalaisten taholta. Kun uusia sähköisiä tunnistautumistapoja kehitetään, on niiden kehityksen tapahduttava kuluttajan toiveiden mukaisesti. Niissä on yhdistyttävä käytettävyys, turvallisuus ja helppo käyttöönotto”, sanoo Laaksonen.
Verkkopankkitunnuksia käytetään ennen kaikkea tietokoneella. Runsas neljännes käyttää verkkopankkia älypuhelimella ja viidennes tabletilla. Alle 34-vuotiaat käyttävät verkkopankkia muita enemmän älypuhelimella. Samaan ikäluokkaan kuuluvat omistavat älypuhelimen suuremmalla todennäköisyydellä kuin vanhemmat vastaajat.
Finanssialan Keskusliiton tilaaman tutkimuksen toteutti IROResearch Oy 18.3.–26.3. Internetissä toteutettuun paneelitutkimukseen vastasi tuhat 18–74-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten verkkopankin ja verkkopankkitunnusten käyttöä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
johtava asiantuntija Pekka Laaksonen, puh. 020 793 4298
asiakkuusjohtaja Sylva Vahtera (IROResearch), puh. 0400 964 439
verkkotoimittaja Jussi Karhunen, puh. 020 793 4297
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä16.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkaa kasvuaan – lähes 90 prosenttia suomalaisista uskoo joutuvansa kustantamaan hoivaansa yhä enemmän itse12.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Vuoden 2024 lopussa sairauskuluvakuutettuja oli Suomessa 1 316 996 kappaletta. Vakuutetuista yksityishenkilöistä 457 882 on lapsia, aikuisia on 859 115. Yritysten ottamia vakuutuksia 305 040. Sairauskuluvakuutusten maltillisesti kasvava kysyntä kertoo kansalaisten halusta varautua. Suomalaisista 88 prosenttia uskoi vuodenvaihteessa tehdyn kansalaiskyselyn mukaan joutuvansa tulevaisuudessa kustantamaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse.
Kehdosta sijoittajaksi – Lapsen Säästöstartti tekisi sijoittamisesta arkipäiväistä jo pienestä pitäen10.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on 10.4.2025 julkistanut Lapsen Säästöstartiksi nimetyn mallinsa, jonka avulla mahdollisimman monella lapsella ja perheellä olisi mahdollisuus aloittaa sijoittaminen, vaurastua ja vahvistaa taloustaitojaan. Hallitusohjelmassaan Orpon hallitus on sitoutunut selvittämään mahdollisuutta toteuttaa ”vastasyntyneen osakesäästötili”. Ehdotus nousi esiin jo edellisellä hallituskaudella Juha Sipilän vetämässä työryhmässä, joka etsi keinoja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi. FA kannustaa hallitusta, että se ottaa Lapsen Säästöstartin huomioon hallitusohjelman kirjausta toteuttaessaan. FA:n mallin peruspilarit: Valtion luovuttama alkupääoma, esimerkiksi 300 euroa jokaista Suomen sosiaaliturvan piiriin syntyvää lasta kohden. Laaja sijoituskohdevalikoima, johon kuuluu osakkeiden lisäksi esimerkiksi rahastoja, arvopapereita ja sijoitusvakuutuksia. Säästöstarttiin sijoitettua varallisuutta tai sen tuottoa ei ole mahdollista nostaa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Varallisuutta tai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme