Helsingin yliopisto

Seoskasvustoa kannattaisi hyödyntää ruokohelven viljelyssä

Jaa
Tutkimuksessa löydettiin uutta tietoa ruokohelven hyödyntämisestä energiantuotannossa. Väitöstutkimuksen perusteella ruokohelven ja vuohenherneen seoskasvusto tuotti kenttäkokeessa laadultaan selvästi parempaa biomassaa energiatuotannon kannalta kuin väkilannoitettu puhdasviljelmä. Myös vuotuiset dityppioksidin päästöt olivat seoskasvustossa pienemmät kuin lannoitetussa puhdaskasvustossa, lisäksi biodiversiteetti runsastui.

Ruokohelpi on tutkimuksen perusteella lupaava kasvi energian lähteenä Suomessa. Sen käyttämisestä seoskasvustona tulee myös kustannussäästöjä, kun lannoitteita ei tarvitse käyttää. Perjantaina 13. marraskuuta Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstyössä tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa ruokohelven käyttöä seoskasvustona.

Vuosina 2008-2013 järjestetyissä kenttä- ja kasvihuonekokeissa tutkittiin ruokohelven viljelyä happamilla sulfaattimailla. Ruokohelpi kasvoi hyvin happamalla sulfaattimaalla, ja lähellä maan pintaa pidetty pohjavesi jopa lisäsi sadon määrää ja laatua. Ruokohelven suuri juurimassa johti myös hiilen sitoutumiseen maahan.

- Viljelyssä olevat happamat sulfaattimaat ovat yleensä ympäristön kannalta ongelmallisia, mutta tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella ruokohelven viljely sulfaattimaassa olisi mahdollista, kun pohjaveden vedenpinta pidetään riittävän korkealla, sanoo maisteri Epie Kenedy maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Väitöstutkimuksen pyrkimyksenä oli kehittää kestäviä viljelymenetelmiä ruokohelpibiomassan tuottamiseksi energialähteeksi. Kenttäkokeissa ruokohelpeä lannoitettiin väkilannoitetypellä, tai ruokohelpeä ja typpeä sitovaa vuohenhernettä kasvatettiin seosviljelmänä. Kokeissa seurattiin kasvihuoneilmiötä aiheuttavan dityppioksidin (N2O) päästöjä sekä tutkittiin puhdaskasvustojen ja seosviljelmien vaikutuksia lierojen esiintymiseen.

M.Sc. Kenedy Etone Epie väittelee 13.11.2015 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sustainable cropping of reed canary grass for energy use". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Lecture room Walter, Agnes Sjöberg Street 2 (EE-building), Helsinki.


Vastaväittäjänä on professori Henrik Hauggaard-Nielsen, Roskilden yliopisto, Tanska ja kustoksena on professori Pirjo Mäkelä.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Kenedy Etone Epie

epie.kenedy@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen
Tiedottaja


Helsingin yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/Ruralia-instituutti
Puh. 050-539 8523
pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet. Lisää >> www.helsinki.fi/mmtdk

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye