Kynttilät, tulentekovälineet ja ilotulitteet kasvattavat vuoden lopun tulipalolukuja - Älä anna tulipalon pilata joulun ja vuodenvaihteen tunnelmaa
Joulukuussa kynttiläpaloja syttyy enemmän kuin minään muina kuukausina, ja ilotulitteiden varomaton käyttö aiheuttaa joka vuodenvaihde useita rakennuspaloja. Tärkein kynttilöitä koskeva turvaohje on, että palavaa kynttilää ei saa jättää hetkeksikään yksin ilman valvontaa. Ilotulitteita saa käyttää vain aukealla paikalla riittävän etäällä rakennuksista. Lisäksi sisäkäyttöön tarkoitettuja jouluvaloja ei pidä sijoittaa ulkotiloihin tulipaloriskin ja sähköiskuvaaran vuoksi.
Kynttiläpalot saavat alkunsa kynttilän kaatumisesta, liian lähellä olevista verhoista tai muista koristeista, vieri viereen asetelluista tuikuista, liian umpinaisesta kynttilälyhdystä tai siitä, että kynttilä on sijoitettu esimerkiksi muovisen parvekekalusteen päälle. Ulkoroihut aiheuttavat tulipaloja, kun tuuli lennättää niitä pensaaseen, aitaan tai rakennuksen seinustalle. Tuli voi tarttua roihusta myös ohikulkijan vaatteisiin, jos se on liian lähellä kulkureittiä.
Ilotulitusraketeille on syytä olla kunnolliset lähetystelineet, jotta ne eivät lentäisi ihmisiä ja rakennuksia kohti. Tuoreen ilotulitelain mukaan ilotulitteita ei saa antaa alaikäisten käyttöön.
Tiedotustilaisuuden järjestävät yhteistyössä Etelä-Suomen lääninhallitus, Helsingin Pelastuskoulu, Suomen Palopäällystöliitto sekä SPEK-ryhmästä Finlands svenska brand- och räddningsförbund, Helsingin Pelastusliitto, Hämeen Pelastusliitto, Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto, Uudenmaan Pelastusliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.
Luvut perustuvat Pronto-tilastoon.
Yleisimpiä syitä kynttiläpaloihin ja keinoja estää tulipalo
|
- Yleisimpiä syitä kynttiläpaloihin
|
+ Keinoja estää palo
|
|
- Verhot syttyvät palamaan, koska kynttilä tai lyhty on asetettu liian lähelle. |
+ Kynttilä sijoitetaan avoimeen paikkaan. Vieressä tai yläpuolella ei ole mitään, mikä voisi syttyä tuleen tai lämmettyään taipua kynttilän päälle. |
|
- Puinen kynttilänjalka tai kankainen koristemansetti syttyy palamaan, kun kynttilä palaa loppuun saakka. |
+ Kynttilänjalka on metallia, lasia, posliinia tai kiveä ja kynttilä pysyy siinä tanakasti. Mansetteja ei käytetä. Kynttilä sammutetaan ennen kuin se on palanut aivan loppuun. |
|
- Vieri viereen asetellut tuikkukynttilät kuumentavat toisiaan. Lämpö nousee, joten tuikut syttyvät palamaan yhdellä suurella liekillä (allaspalo). Palo leviää pöytään tai lähellä olevaan materiaaliin. |
+ Tuikut asetetaan palamattomalle ja lämpöä eristävälle alustalle, vähintään 5 cm:n etäisyydelle toisistaan. Jos allaspalo syttyy, se tukahdutetaan esimerkiksi sammutuspeitteellä tai matolla. Vettä ei missään nimessä saa käyttää. |
|
- Kynttilälyhty on liian umpinainen ja pieni. Koko kynttilämassa kuumenee ja roihahtaa tuleen. Liekit nousevat korkeiksi, ja palo leviää ympäristöön. |
+ Kynttilälyhty on palamatonta ainetta ja vähintään noin litran kokoinen, ja siinä on riittävästi tuuletusaukkoja, jotta se ei kuumene liikaa. |
|
- Kynttilälyhtyä tai tuikkua poltetaan muovisen parvekekalusteen päälle. Lyhty kuumentuu tai kaatuu ja sulattaa kalusteen, jolloin tuli leviää kalusteeseen. |
+ Parvekekynttilää poltetaan turvallisessa lyhdyssä, joka kiinnitetään vahvasti riippumaan tai asetetaan palamattomalle alustalle niin, että tuuli ei pääse kuljettamaan sitä. |
|
- Tuuli lennättää huonosti sijoitetun tai palaessaan keventyneen ulkotulen pensaaseen, aitaan tai rakennuksen seinustalle, joka syttyy palamaan. |
+ Ulkotuli asetetaan tukevasti lumihankeen, hiekkaan tai palamattomaan, painavaan astiaan. Tulet sijoitetaan koosta riippuen 3-5 metrin etäisyydelle palavasta aineesta sekä kulkuteistä. Jätkänkynttilät on pidettävä jopa 10 metrin etäisyydellä, koska niistä lentää kipinöitä pitkälle. |
|
- Ilotulitteiden varomaton käyttö aiheuttaa joka vuodenvaihde useita rakennuspaloja. |
+ Ilotulitteita saa käyttää vain aukealla paikalla riittävän etäällä rakennuksista. Raketeille on oltava kunnolliset lähetystelineet. Maasta ammuttavat tulitteet on tuettava esimerkiksi lumella, hiekalla tai kivillä. |
Lisätietoja:
Pelastustarkastaja Matti Virpiaro, Etelä-Suomen lääninhallitus, 0400 402 378
Turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 045 657 7290
Toiminnanjohtaja Ari Keijonen, Suomen Palopäällystöliitto, 040 588 4112
www.spek.fi/paloturvallisuus
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKRatamestarinkatu 11
00520 HELSINKI
09 476 112, spekinfo@spek.fihttp://www.spek.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Paloturvallisuusviikko 24.11. – 1.12. muistuttaa: Joka päivä syttyy 4 asuntopaloa sähkölaitteen takia5.11.2018 10:00:00 EET | Tiedote
Jokasyksyinen Paloturvallisuusviikko järjestetään 24.11.–1.12. Kerromme kampanjaviikon aikana kodin vaaran paikoista, joista yleisimpiä ovat: • sähkölaitteet, joista syttyy päivittäin 4 tulipaloa • liesipalot, noin puolet edellisistä • kiukaat, joihin liittyviä paloja on useammin kuin viikottain.
FBK-verksamheten tilldelades Finnish Security Awards-priset11.10.2018 09:00:06 EEST | Pressmeddelande
Den finska FBK-verksamheten tilldelades priset Finnish Security Awards Årets frivilliga inom säkerhetsbranschen 2018. Detta pris berör varje frivillig brandkårsförening i Finland och varje brandman, brandkårsungdom, brandkårskvinna och brandkårsveteran som är aktiv i dem. Priset tilldelades på tidningens Turvallisuus ja riskienhallinta årliga Finnish Security Awards-festgala.
VPK-toiminta sai Finnish Security Awards -palkinnon11.10.2018 09:00:05 EEST | Tiedote
Suomalainen VPK-toiminta palkittiin Finnish Security Awards Turvallisuusalan Vapaaehtoinen 2018 -palkinnolla. Tämä palkitseminen koskettaa jokaista Suomen vapaaehtoista palokuntayhdistystä ja jokaista niissä toimivaa palokuntalaista, palokuntanuorta, palokuntanaista ja palokuntaveteraania. Palkinto jaettiin Turvallisuus ja riskienhallinta -lehden vuosittaisessa Finnish Security Awards -juhlagaalassa.
Tulitöiden aiheuttamat suurpalot ovat romahtaneet 30 vuodessa – Tulityökoulutusta pidetään tärkeänä12.9.2018 13:33:17 EEST | Tiedote
Ennen kuin tulitöiden turvallisuuskoulutus aloitettiin vuonna 1988, tulitöiden tekeminen aiheutti noin 40 prosenttia suurpaloista. Nykyisin hitsaus, laikkaleikkaus ja muut tulityöt aiheuttavat suurpaloista alle viisi prosenttia. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämän kyselyn mukaan tulitöiden turvallisuuskoulutusta pidetään tärkeänä, joskin koulutuksen suhde työelämän realiteetteihin vaatii jatkuvaa kehittämistä.
”Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy” - Riskiviestintä informoi ja herättää epäilyksiä28.8.2018 14:35:24 EEST | Tiedote
Om krisen eller kriget kommer -esite herätti keväällä paljon keskustelua niin julkaisumaassa Ruotsissa kuin Suomessakin. Onko kyseessä vain informaation jakaminen, vai yritetäänkö ihmisten asenteisiin piilovaikuttaa tai suorastaan rivien välistä kertoa jotain, mitä ei ääneen voi sanoa? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjesti maanantaina 27.8. keskustelutilaisuuden, jossa tutkija Minna Lundgren Keski-Ruotsin yliopiston Risk and Crisis Research Center -yksiköstä kertoi ruotsalaisten kotitalouksien varautumisesta ja kotitalouksille suunnatusta riskiviestinnästä.