HY: Ahventen palauttaminen onnistuu happamoitumisesta toipuviin järviin

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkija Kari Nyberg kollegoineen siirsi emoahvenia kolmeen Nuuksion pikkujärveen touko- ja syyskuussa 2002. Ahvenet olivat lisääntyneen happaman laskeuman myötä täysin kadonneet 1980-luvun loppuun mennessä Hauklammesta sekä Isosta Majaslammesta. Pienen Majaslammen ahvenkanta oli hävinnyt jo aikaisemmin. Vesien happamoitumisen takia samoin kävi monessa muussakin Etelä-Suomen karussa pienvedessä.

Siirtoistuttaminen tuli ajankohtaiseksi, sillä veden laatu koheni Etelä-Suomen vesissä selvästi 1990-luvun kuluessa. Päästörajoitteiden ansiosta kituliaat ahvenkannat alkoivat toipua monissa järvissä. Edellytykset ahvenen lisääntymiselle palautuivat jopa koejärvien kaltaisissa kalattomiksi happamoituneissa järvissä.

Koeistutusten ja -kalastusten vaiheet

Tutkijat pyydystivät istutettavat ahvenet vedenlaadultaan Nuuksion happamia tutkimusjärviä vastaavasta Evon Iso-Valkjärvestä. Ennen istuttamista kalat mitattiin ja merkittiin eväleikkauksella myöhempää tunnistamista varten. Toinen tapa kalasukupolvien erotteluun oli kalan luutumista (kuuloluut ja kiduskannen luut) tehtävä puiden vuosirenkaiden tarkasteluun verrattava iänmääritystekniikka.

Kahden vuoden kuluttua kaikista kolmesta järvestä pyydystettiin koekalastusverkoilla niihin istutettuja ahvenia. Hauklammen saaliin joukossa oli runsaasti myös istutuksen jälkeen keväällä 2003 syntyneitä yksilöitä. Isossa Majaslammessa sekä istutettujen että järvessä keväällä 2003 syntyneiden ahventen kasvu oli ensimmäisessä pituusmittauksessa jopa poikkeuksellisen nopeaa. Tilapäinen ilmiö johtui pitkään kalattomana pysyneen veden suuresta ravintoeläinten tiheydestä.

Elokuussa 2007 kaikista tutkimusjärvistä saatiin koekalastuksissa ahvenia, mutta myös tällä kertaa niiden havaittiin lisääntyneen ainoastaan Hauklammessa ja Isossa Majaslammessa. Hauklammen saalisahventen joukossa oli vuonna 2003 syntyneiden lisäksi vuonna 2006 syntyneitä yksilöitä. Iso Majaslammen saaliissa oli istutuksen jälkeen vuosina 2003, 2005, 2006 sekä 2007 syntyneitä ahvenia, joista suurin osa oli vuosiluokan 2006 yksilöitä. Pieneen Majaslampeen istutetut ahvenet olivat pysyneet elossa, ja niiden kasvu oli ensimmäisten vuosien aikana nopeaa. Kuitenkaan niiden ei havaittu lisääntyneen tutkimusjakson aikana.

Tulosten perusteella ahvenen pysyvä palauttaminen onnistui kahteen Nuuksion järveen. Kolmannessa tutkimusjärvessä elää edelleen sinne siirretty ahventen emoparvi, joka saattaa lisääntyä tulevien vuosien aikana järven veden laadun parantuessa. Etelä-Suomen pikkujärvien kunto on parantunut paljon, mutta ahventen lisääntymisen kannalta riskitekijä on kevään mukanaan tuoma lumen hapan sulamisvesi. Koevuosien talvet olivat vähälumisia, joten nykyisen runsaslumisen talven vaikutus ahvenkantoihin jää nähtäväksi. Näiden tulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että ahventen palauttaminen on tuloksekasta toimintaa. Monien Etelä-Suomen kalattomien järvien kalastus- ja virkistysarvoa olisi mahdollista nostaa ahventen siirtoistutuksilla.

Lisätietoa
Tutkija Kari Nyberg
kari.nyberg@helsinki.fi
P. (09) 191 58991