Lapsen aivovamma – vaiettu vai unohdettu

Lasten ja aikuisten aivovamman suurin ero on siinä, että lapsella vamma kohdistuu kehittyvään hermostoon, ja vaikuttaa jo opittujen taitojen lisäksi uuden oppimiseen ja myöhempään kehitykseen. Aivovamman lopulliset seuraukset eivät lapsilla aina näy heti. Joskus vaikeudet lisääntyvät ajan myötä, vaikka lapsi saisi kuntoutusta.

Lapsen aivovamma vaikuttaa aina koko perheeseen. Perheen toimintakyky puolestaan vaikuttaa lapsen kuntoutumiseen ja ennusteeseen. Tukemalla vanhempien ja sisarusten sopeutumista ja jaksamista, edistetään lapsen kuntoutumista ja päinvastoin. Lapsen saadessa aivovamman, on tärkeää että koko perhe saa kuntoutuksellista tukea.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksessa on vuodesta 2002 lähtien toteutettu aivovamman saaneille lapsille ja heidän perheilleen tarkoitettua kokonaisvaltaista perhekuntoutusohjelmaa (HOPE). Kyseessä on ainoa koko perheelle suunnattu pitkäkestoinen ja jaksotettu lasten ja nuorten aivovammakuntoutusohjelma Suomessa. Kuntoutuspalvelu on valtakunnallista ja rahoittajina toimivat Kela ja vakuutusyhtiöt. Kuntoutus on asiakaslähtöistä ja perheen voimavaroja ja vahvuuksia korostavaa. Tavoitteena on edistää lapsen tai nuoren ja hänen perheensä hyvinvointia sekä toimintakykyä tarjoamalla mm. ohjattua vertaistukea, asiantuntijatietoa, keskustelutukea ja palveluohjausta. Kuntoutuksessa pyritään lisäämään perheiden kantokykyä mm. tehostamalla ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja. Tärkeä osa kuntoutusta on yhteistyö paikallisen kuntoutusverkoston, koulun tai päiväkodin ja perheen muun lähipiirin kanssa. Kuntoutuksen toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, jolla on pitkä kliininen kokemus lasten aivovammakuntoutuksesta.

Kuntoutuspalvelujen lisäksi säätiö toimii osaamiskeskuksena, jossa Raha-automaattiyhdistyksen tuella pyritään lisäämään ammatti-ihmisten tietoisuutta lasten aivovammoista. Vuonna 2009 ilmestynyt Lapsen aivovamma on ensimmäinen suomenkielinen teos, joka käsittelee kokonaisvaltaisesti lapsen aivovammoja ja niiden kuntoutusta. Kirja on tarkoitettu yleisteokseksi terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattihenkilöille, opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.

Säätiön tutkimustyöryhmä on vuodesta 2005 lähtien selvittänyt HOPE-kuntoutuksen vaikuttavuutta aivovamman saaneen lapsen tai nuoren ja hänen perheensä hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Säätiö järjestää yhteistyössä HYKS:n Lasten ja Nuorten sairaalan kanssa maaliskuun 25. päivä HYKS:n Lasten ja Nuorten sairaalassa korkeatasoisen ja ainutkertaisen seminaarin lasten aivovammakuntoutuksesta ja se on omistettu kesällä 2009 edesmenneen lastenneurologian professorin Lennart von Wendtin muistolle. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoutta lasten aivovammoista ja niiden kuntoutuksesta. Seminaarin pääpuhujana on professori George P. Prigatano Barrow Neurological -instituutista USA:sta. Prigatano on yksi aivovammojen jälkitilojen neuropsykologisen kuntoutuksen uranuurtajia maailmassa. Seminaarin kansainvälistä antia edustaa lisäksi PhD Ann-Charlotte Falk Karoliinisesta instituutista Ruotsista. Kansainvälisen osaamisen lisäksi seminaarissa on puhujina suomalaisia huippuasiantuntijoita mm. MLL:n pääsihteeri, dosentti Mirjam Kalland, neurologian dosentti Olli Tenovuo, professori Willy Serlo ja johtava lääkäri Olli Honkinen Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksesta. Puheenjohtajana toimii emeritus professori Matti Koivikko. Seminaarin avaavat Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen pitkäaikainen johtaja Helena Miller ja lastenneurologi Helena Mäenpää HYKS:n lasten ja nuorten sairaalasta.

Lisätietoja:
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus puh. (02) 2777 444,
säätiön johtaja Karin Olsson puh. 050 529 8656 ja
psykologi Mari Kerminen puh. 040 526 5076.
www.lastenkuntoutus.net