ASUMISOIKEUSYHTEISÖT - ASUKASKARTOITUS 2010

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Suomen Asumisoikeusyhteisöt -yhdistys teetti maalis-huhtikuussa asumisoikeusasuntojen asukkaille suunnatun kartoitus- ja tyytyväisyystutkimuksen, jonka käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Suomen Asumisoikeusyhteisöt -yhdistys on seitsemän suuren asumisoikeusyhteisön (Suomen Asumisoikeus Oy, TA-Asumisoikeus Oy, Avain Asumisoikeus Oy, Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy, YH-Asumisoikeus Länsi Oy, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja Senioriasumisoikeus Oy) vuonna 2009 perustama yhdistys.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asumisoikeusasuntojen asukasprofiilia, asumisoikeu-sasumiseen liitettyjä mielikuvia sekä asukkaiden tyytyväisyyttä asumismuotoon. Lisäksi selvitettiin asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä kerättiin vapaamuotoista palautetta.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yhteisöjen omistamien asumisoikeusasuntojen asukkaat ja Seniroiasumisoikeus Oy:n kohdalla tulevat asukkaat. Tutkimus perustuu 1012 loppuunsaatettuun puhelinhaastatteluun.

Asumisoikeus mieluinen asumismuoto

Lähes neljäsosa vastaajista pitää asumisoikeusasumista kaikista mieluisimpana asumismuotona, vain omistusasuminen on suositumpaa. Tärkeimmät syyt asumioikeusasumisen valintaan ovat sen sopivuus elämäntilanteeseen ja rahatilanteeseen. Asumioikeusasuminen koetaan turvallisena, tarpeellisena, edullisena ja helppona asumismuotona. Erityisesti vanhemmat ikäluokat ovat erittäin sitoutuneita asumisoikeusasumiseen ja valitsisivat useimmiten asumisoikeusasunnon omistusasunnon sijaan.

///TAULUKKO PDF-LIITTEESSÄ///
Kuva 1. Arvioikaa asumisoikeusasumista seuraavien väittämien avulla? (Asteikko 1=ei lainkaan samaa mieltä, 7= täysin samaa mieltä)

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Kysyttäessä asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asumismuotoonsa koettiin omaan asuntoon vaikuttaminen (64,8 prosenttia kokee voivansa vaikuttaa paljon tai jonkin verran) hieman helpommaksi kuin omaan kiinteistöön (54,5 prosenttia) vaikuttaminen. Erityisesti asukkaat haluaisivat vaikuttaa muun muassa piha-alueiden viihtyvyyteen, turvallisuuteen, kunnossapitoon, kilpailuttamiseen ja päätöksentekoon. Vaikuttamismahdollisuuksia voisi parantaa muun muassa uutiskirjein, palautelaatikoin, talkootoiminnalla ja asukastoimikunnilla. Yleisesti ottaen asukkaat kaipaavat lisää avoimuutta ja tiedonkulkua sekä läheisempää vuorovaikutusta asumisoikeusasuntoja omistavien yhtiöiden ja asukkaiden välille.

Kohti tulevaa

Suomen Asumioikeusyhteisöt -yhdistyksen tärkeimmäksi tulevaisuuden tehtäväksi asukkaat kokivat valtion lainaehtoihin vaikuttamisen niin että lainanhoitokulut pysyvät kohtuullisina. Myös yhteisten pelisääntöjen luominen ja koko asumisoikeusasumisen lainsäädäntöön vaikuttaminen arvioitiin tärkeiksi toiminnan kohteiksi. Kysyttäessä asukkaiden ehdotuksia asumismuodon parantamiseksi nousivat esiin rahoitusjärjestelmän muuttaminen ja yhtenäisen lainsäädännön tärkeys. Lisäksi toivottiin järjestysnumerokäytännön kehittämistä, asunnon vaihtoa helpommaksi, asuntotarjonnan monipuolistumista ja byrokratian vähentymistä. Lisäksi isännöitsijän tehtävät koettiin tärkeiksi ja hankintoihin toivottiin parempaa tarjontaa ja kilpailutusta.

Asumisoikeusasumisessa tyytyväisimpiä oltiin omaan saunaan sekä asuntojen sijaintiin luonnon läheisyydessä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella, myös palvelujen läheisyys ja asuntojen pohjaratkaisut saivat kiitosta asukkailta.

///TAULUKKO PDF-LIITTEESSÄ///

Kuva2. Kuinka hyvin asuintalossanne on onnistuttu seuraavissa tekijöissä? Arvioikaa asteikolla 1 - 7, 1 =ei lainkaan onnistuttu, 7= onnistuttu erittäin hyvin.

Suositeltava asuinmuoto!

Asumisoikeusasumista on jo suositellut neljäsosa asukkaista ja lopuista yli 60 prosenttia suosittelisi asumismuotoa lämpimästi tai tietyin varauksin.

Asukkaiden antamat arviot ovat erittäin tärkeitä yhteisöjen ja yhdistyksen toiminnan ke-hittämisessä. Tutkimuksen tulosten perusteella toimintaa osataan kehittää paremmin asukkaiden tarpeita vastaavaksi ja edistää julkista keskustelua asumisoikeusasumisen kehittämiseksi kansallisella tasolla.

Lisätietoja:

pj. Marko Pyykkönen, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry, gsm. 0400 426 666
tutkimusjohtaja Pekka Vuorela, Innolink Research Oy, gsm. 050 571 8804