Nuuskamyönteinen kulttuuri ja laiton nuuskatrokaus ovat uhka lappilaisten terveydelle

Maailmanlaajuisesti tupakointi on edelleen suurin vältettävissä oleva kuolinsyy. Aihe on ajankohtainen erityisesti 31. toukokuuta, WHO:n maailman tupakattomana päivänä. Samalla Suomessa vietetään ensimmäistä kertaa Savuton Suomi –päivää. Kesäkuussa voimaan astuva tupakkalaki tukee tupakkatuotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä. Uudessa laissa kiinnitetään huomiota kaikkien nikotiinituotteiden käytön loppumiseen.

Tupakkalaissa huomioidaan myös nuuska, jonka maahantuonnille asetetaan uusia tuontirajoitteita.

– Nuuskan osalta tupakkalain toimeenpanossa on keskeistä, että sitä valvotaan. Tällä hetkellä nuuskakauppaa käydään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa avoimesti, sanoo EHYT ry:n nikotiinituotteiden käytön ehkäisyn asiantuntija Minttu Tavia.

Tornion ja Haaparannan välinen raja on yleinen reitti, jonka kautta nuuskaa tuodaan Suomeen.

– Laittoman maahantuonnin kitkeminen on hinta, jonka Suomi joutuu maksamaan Ruotsin erityisasemasta EU:ssa. Iso kysymys on myös nuuskan laiton kauppa, joka näkyy erityisesti Pohjois-Suomen alueella. Nuuskankäyttö elää tarjonnan mukaan. Taannoisen rajavalvonnan heikennettyä ja turvapaikanhakijoiden tulon vähennyttyä laiton maahantuonti on taas lisääntynyt, toteaa Saija Himanka, EHYTin Pohjois-Suomen aluekoordinaattori.

Nuuskan terveyshaitat ovat merkittävät

Nuuska on iso kysymys erityisesti Lapin alueella, jossa rajan läheisyys näkyy myös nuuskan käyttöluvuissa. Vuoden 2015 Kouluterveyskyselyn mukaan peräti 27 prosenttia ammattikoulua käyvistä pojista käyttää nuuskaa päivittäin. Kyseessä on merkittävä ero koko maan lukuun, joka on 13 %. Myös peruskouluja ja lukiota käyvien poikien nuuskankäyttö on suurempaa kuin maan keskiarvo.  Peruskoululaisista pojista 14 prosenttia ja lukiolaisista 13 prosenttia nuuskaa päivittäin.

 – Nuuska kuuluu kiinteästi lappilaiseen kulttuuriin. Huolestuttavaa kyllä, monet aikuiset tuovat nuuskaa alaikäisille. Tämä on paitsi laitonta, myös lasten ja nuorten terveyden kannalta piittaamatonta. Tupakoinnin ja nuuskankäytön ehkäisyssä aikuisilla ja vanhemmilla on keskeinen rooli. Vanhemmilla on vastuu ottaa nuuskaaminen puheeksi nuoren kanssa, antaa tietoa aineen haitoista sekä puuttua nuuskan välittämiseen, toteaa Syöpäjärjestöjen kehittämispäällikkö Virve Laivisto ja jatkaa:

– Nuuskan aiheuttamia terveyshaittoja on vähätelty julkisuudessa, vaikka ne ovat keuhkosyöpää lukuun ottamatta samankaltaisia kuin poltettavien tupakkatuotteiden. Suusyövän, ruokatorven syövän ja haimasyövän riski nousee nuuskankäyttäjällä. Korkean nikotiinimäärän vuoksi nuuska aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja on merkittävä terveyshaitta. Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa, että tietoisuus nuuskan riskeistä on nuorten tiedossa ja nuuskaamisen suosio ei lähde tulevaisuudessa kasvuun.