Hallitus tuo uuden rahapelilain eduskuntakäsittelyyn – EHYT ry varoittaa lisääntyvistä rahapelihaitoista

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on huolissaan hallituksen esityksen sisällöstä, joka tutkimustiedon mukaan tulee lisäämään rahapelien markkinointia ja niiden aiheuttamia haittoja. Esitys on ristiriidassa Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteen kanssa, joka määrittelee uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen.

Rahapelilain lausuntopalautteissa kriittisesti uuteen lakiin suhtautuivat myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto, oikeuskansleri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopiston CEACG-tutkimuskeskus sekä muut rahapelihaittojen kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Lainsäädännön arviointineuvosto huomautti tammikuussa, että esityksessä jää epäselväksi, miksi hallitus esittää toimeenpantavaksi mallia, joka todennäköisesti lisää rahapelihaittoja.

"Rahapeliteollisuuden toiveet otettiin laajasti huomioon viime kesän lausuntokierroksen jälkeen. Lakiesitystä muutettiin rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen kannalta entistä huonompaan suuntaan. Lakiluonnos ei nyt perustu uusimpaan tutkittuun tietoon", painottaa EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen.

Kaikkein haitallisimpien pelien markkinointi aiotaan sallia

Lakiesityksen myötä näyttää todennäköiseltä, että rahapelihaitat tulevat lisääntymään riittämättömien markkinoinnin rajoitusten vuoksi. Lakiesitys sallii kaikkein haitallisimpien pelien eli verkossa pelattavien rahapeliautomaatti- ja kasinopelien markkinoinnin. Myös urheilusponsorointi ja ulkomainonta oltaisiin sallimassa. Tutkimustiedon valossa on selvää, että markkinointi lisää rahapelaamista.

”Kun muutos astuu voimaan tammikuussa 2027, Suomeen tulee mitä todennäköisimmin rahapelimarkkinointitsunami, jolta kukaan ei voi välttyä. Ruotsissa kokemukset ovat hyvin kielteisiä, siellä suuri yleisö on tuskastunut rahapelimarkkinointiin”, Matilainen toteaa.

Luonnoksessa sallittaisiin myös ”määrältään maltillisen bonuspelirahan antaminen vakiintuneen asiakassuhteen aikana."

“Erilaiset bonukset, kanta-asiakkuusohjelmat ja muut kannustimet lisäävät rahapeliongelmia eikä niitä tule sallia”, Matilainen korostaa.

Lisäksi rahapeliautomaatit pysyvät luonnoksen mukaan edelleen kaupoissa ja huoltoasemilla hajasijoitettuina, vaikka kiistatonta tutkimustietoa on siitä, että ne ovat sijoiteltu sosioekonomisesti heikoille alueille.

“Näin tuotetaan yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja köyhyyttä. Rahapeliautomaattien poisto tai keskittäminen valvottuihin pelisaleihin vähentäisi haittoja”, Matilainen sanoo.

Lisäksi luonnoksesta uupuvat järjestelmän ulkopuolisen rahapelaamisen estot (esimerkiksi verkko-osoitteisiin tai maksujen siirtoihin perustuvat estot). Näiden estojen on todettu toimivan tehokkaasti esimerkiksi Norjassa.

”Rahapeliteollisuus vetoaa kilpailutilanteeseen eli siihen, että järjestelmän ulkopuolinen pelitarjonta houkuttelee liikaa, jos markkinointia säännellään liian voimakkaasti lisenssijärjestelmässä. Jos näin tapahtuu, niin miksi järjestelmän ulkopuolisten yhtiöiden toimintaa ei pyritä Suomessa estämään kuten muissa (lisenssijärjestelmä)maissa on tehty?” Matilainen kysyy.

Nuoria aikuisia ja alaikäisiä suojeltava paremmin rahapelihaitoilta

Tutkimukset osoittavat, että nuoret aikuiset (18–24-vuotiaat) ovat erityisen alttiita rahapelihaitoille. Tästä huolimatta heitä ei suojella lakiluonnoksessa, vaikka monissa Euroopan maissa suunta on päinvastainen. Myös alaikäisten rahapelaaminen on ongelma: Suomessa THL:n vuoden 2023 väestökyselyn mukaan peräti 57 prosenttia 15–17-vuotiaista oli pelannut rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana.

Hallitus ei esitä kaikkia toimiluvanhaltijoita koskevia yhteisiä eli universaaleja kulutusrajoja, vaan rajat ovat yhtiökohtaisia ja niiden määrittely on jätetty asetusten varaan.

“Tämä ei vastaa hallitusohjelman kirjauksia ylivelkaantumisen ehkäisemisestä”, mainitsee Matilainen.

Kulutusrajat tarvitaan, jotta rahapelaamista voidaan hallita ja rahapelihaittoja ehkäistä ja vähentää hallitusohjelman mukaisesti. Veikkauksella on nykyään pakolliset kulutusrajat, ja siten hallituksen esitys heikentää nykyjärjestelmää.

”On selvää, että alaikäisten ja nuorten aikuisten suojelua rahapelihaitoilta on vahvistettava. Tarvitaan tiukempia ikärajoja, universaaleja kulutusrajoja sekä tehokkaita valvontamekanismeja, jotta rahapelihaittoja voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää”, sanoo Matilainen.

Rahapelihaittojen ehkäisytyötä vähennetty – resurssit riittämättömät

Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut turvaamaan rahapelihaittojen ehkäisyn resurssit, mutta samaan aikaan STEA-rahoituksen leikkaukset heikentävät ehkäisevää ja korjaavaa rahapelihaittatyötä tekevän järjestökentän toimintamahdollisuuksia.

Oikeuskansleri nosti 7.2.2025 antamassaan rahapelilain ennakkotarkastuslausunnossa esiin, että erilaisia rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen keinoja, kuten peliyhtiöiden voittojen tietyn prosenttiosuuden ohjaamista rahapelihaittojen vastaiseen työhön, ei ole sisällytetty lakiesitykseen. Oikeuskanslerin mukaan rahapelihaittojen ehkäisyn toimenpiteiden puuttumista ei saa perustella lainvalmistelun kiireellä. EHYT ry vaatii rahapelihaittojen ehkäisyn huomioimista lakiesityksessä sekä rahapelihaittoja ehkäisevän ja vähentävän työn sisällyttämistä julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2026–2029.

"Suomella on nyt mahdollisuus välttää muiden maiden virheet ja panostaa ennaltaehkäisyyn ajoissa, jotta rahapelihaitat eivät lisäänny mittavasti ja heikennä jo ennestään rahoitus- ja työntekijäpulassa kamppailevien hyvinvointialueiden toimintaa. Vetoan päättäjiin, jotta uudesta rahapelilaista saataisiin toimiva ja rahapelihaittoja ehkäisevä. Keinoja siihen on olemassa”, summaa Matilainen.