Kuntasektorin lainakorot oikeuteen

Kuntaliitto tiedottaa
1.3.2011     
Vapaa julkaistavaksi heti

Kuntasektorin lainakorot oikeuteen

Kuntalainojen korkojen yksipuolinen nostaminen etenee oikeuden ratkaistavaksi. 24 kuntaa tai niiden tytäryhtiötä ovat 1.3.2011 saattaneet vireille Helsingin käräjäoikeuteen kanteet Nordea Pankki Suomi Oyj:tä vastaan velan korkomarginaalin yksipuolisesta korottamisesta.

Nordea ilmoitti kaksi vuotta sitten nostavansa kuntien ja kuntien takaamien vaihtuvakorkoisten lainojen marginaaleja 0,75 prosenttia. Pankki on perustellut korotuksen yksipuolista päättämistä velan yleisiin ehtoihin sisältyvällä sopimuskohdalla, jonka mukaan sillä on oikeus korottaa velasta perittävää marginaalia tai kiinteäkorkoisen luoton korkoa, kun korotus on perusteltua pankin lisääntyneiden varainhankinnan tai muiden kustannusten takia, joita pankki ei ole kohtuudella voinut ennakoida velkakirjakokonaisuutta allekirjoittaessaan.

Korotuksen perusteeksi on ilmoitettu, että raha- ja pääomamarkkinoiden vaikeasta tilanteesta johtuen pankkien, mukaan lukien Nordean, varainhankinnan kustannukset ovat pysyneet korkealla tasolla ja tämän seurauksena pankki on päättänyt korottaa kuntien sekä kuntien takaamien vaihtuvakorkoisten lainojen marginaalia.

Kuntaliitto on vuoden 2010 aikana neuvotellut pankin kanssa lainamarginaalin korotusilmoituksesta. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet kuntakentän kannalta hyväksyttävään lopputulokseen.

Kuntien ja niiden tytäryhtiöiden käsityksen mukaan pankilla ei ole ollut eräissä velkakirjoissa olevan korkomarginaalin tarkistusoikeutta koskevan lisäehdon vuoksi lainkaan oikeutta korottaa lainojen marginaalia ennen kuin lisäehdossa mainittu aika on kulunut umpeen. Kuntien näkemyksen tukena on pankkilautakunnan kaksi päätöstä, joissa se on katsonut, että asiakkaalla on ollut perusteltu syy ymmärtää, että velkakirjan lisäehto tarkoittaa sitä, ettei pankilla ole ollut oikeutta muuttaa marginaalia ennen kuin 10 vuoden määräaika on kulunut.

Lisäksi kunnat ja niiden tytäryhtiöt ovat katsoneet, etteivät Nordean varainhankinnan kokonaiskustan-nukset ole nousseet ehtojen edellyttämällä tavalla. Tätä näkemystä tukee muun muassa Svenska Handelshögskolanin rahoituksen professori Timo Korkeamäen selvitys Nordean varainhankinnan kustannuksista vuosina 2005- 2010.

Kanteen Nordeaa vastaan ovat nostaneet Jyväskylän kaupunki ja kuusi sen tytäryhtiötä tai yhteisöä, kolme Varkauden kaupungin tytäryhtiötä, Tampereen Vuokratalosäätiö ja Vilusenrinne Oy, Kos-kelantalot Oy, Simon Vuokratalot Oy, Raaseporin kaupunki, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Forssan kaupunki, Pöytyän kunta, As. Oy Faarinkujanrivi, Töysän kunta, Mynämäen kunta, Kärkölän kunta ja Kärkölän Vanhustenkotiyhdistys ry sekä Inarin kunta.

Kanteiden taloudellinen kokonaisintressi koko laina-ajalle laskettuna on noin 8,3 miljoonaa euroa.

Kuntien ja niiden tytäryhtiöiden asiamiehenä toimii asianajaja Jörgen Hammarström Asianajotoimisto Hammarström & Puhakka Partners Oy:stä. 

Lisätietoja:

Lakimies Pirkka-Petri Lebedeff, (09) 771 2773, 0500 482 016