Työllisyystilanteen heikkeneminen kasvattaa kuntatalouden paineita
Heikko työllisyystilanne on kasvattamassa TE-uudistuksen hintalappua ennakoitua merkittävästi suuremmaksi. Jos TE-uudistuksen rahasiirtoja ei kehysriihessä tarkisteta, lankeaa loppulasku täysimääräisesti kuntien harteille.

KEHA-keskuksen tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa yhteensä 326 400. Tämä on 36 700 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Työllisyystilanteen heikkeneminen näkyy erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvuna, mikä lisää kuntien vastuita, etenkin etuuskulujen osalta ja kuormittaa siten kuntien taloutta.
Valtio kompensoi kunnille työttömyysetuuksien kasvua 216 miljoonalla eurolla TE-uudistuksen yhteydessä. Tämä kompensaatio perustui vuoden 2023 työttömyystilanteeseen. Talouden suhdannetilanteen vuoksi työllisyystilanne on nyt kuitenkin selvästi heikompi kuin vuonna 2023. Heikentynyt työllisyystilanne näkyy etuuskulujen kasvun lisäksi työllisyyspalveluiden kasvaneina asiakasmäärinä.
Me Kuntaliitossa arvioimme, että TE-uudistus ei toteutunut kustannusneutraalina, vaan uudistuksen rahoitusvaje on lähes 100 miljoonaa euroa. Tämä rahoitusvaje vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia selvitä uusista tehtävistä heikentyneessä työllisyys- ja taloustilanteessa. Rahoituksen riittävyyttä ja rahoitusmallin toimivuutta on seurattava ja tarvittaessa korjattava.
TE-uudistuksen rahoitusvaje heikentää työllisyyden hoidon edellytyksiä
Työllisyysalueet ovat joutuneet reagoimaan siirtyneen rahoituksen niukkuuteen muun muassa rajoittamalla tukien ja korvausten maksamista. Tämä selviää Kuntaliiton huhtikuun alkupuolella työllisyysjohtajille toteutetusta kyselystä. Kyselyyn vastasi 44 työllisyysjohtajaa. Työllisyysalueita on yhteensä 45.
Kyselyn mukaan 22 työllisyysaluetta on jo keskeyttänyt tukien ja korvausten myöntämisen ja 14 aluetta arvioi todennäköisesti joutuvansa keskeyttämään tukien myöntämisen myöhemmin vuoden 2025 aikana. Vain seitsemällä alueella on mahdollisuus lisätä määrärahoja tukien jatkumisen turvaamiseksi.
Valtion maksatusvelka saatu pääsääntöisesti purettua
Kuntaliiton työllisyysjohtajille tekemän kyselyn mukaan työllisyysalueilla on saatu purettua maksamattomista korvauksista viime vuoden ajalta syntynyttä jonoa. Vastanneista työllisyysalueista 63 % ilmoitti, että jonot on saatu purettua ja 30 % työllisyysalueista ilmoitti, että jonojen purkuun on jouduttu palkkaamaan lisähenkilöstöä.
Työllisyysalueet saivat tiedon maksamattomien korvausten ja vuodelle 2025 periytyvien sidontojen määrästä joulukuussa 2024. Tämä oli työllisyysalueiden vuoden 2025 talouden suunnittelun näkökulmasta liian myöhään ja vaikeutti työllisyysalueiden mahdollisuuksia varautua etukäteen valtiolta kuntiin siirtyneisiin maksurästeihin.
Kunnat ovat joutuneet kattamaan maksatusvelkaa omilla verotuloillaan, koska maksatusvelkaa korvataan ainoastaan valtion talousarvion rajoissa ja kyseisille momenteille ei ole varattu riittävästi määrärahaa. Maksatusvelasta jää korvaamatta ja kuntien verotuloillaan rahoitettavaksi noin 8 miljoonaa euroa.
Kunnilla ei tule maksattaa valtion laskuja, vaan valtion järjestämisvastuun ajalta periytyvät kulurästit pitää korvata kunnille täysimääräisesti.
Mikäli valtion talousarviomomenteille ei ole varattu riittävästi rahoitusta, tulee kyseisten momenttien määrärahoja muuttaa puoliväliriihessä siten, että kulut pystytään korvaamaan täysimääräisesti.
Lisätiedot:
Kehittämispäällikkö Erja Lindberg, puh. 050 381 4096, erja.lindberg@kuntaliitto.fi
Kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen, puh. 050 592 8986, mikko.mehtonen@kuntaliitto.fi
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458, timo.reina@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntavaalit: Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen, mutta valtuustojen vaihtuvuus vaihtelee suuresti puolueittain ja kunnittain17.4.2025 15:23:04 EEST | Tiedote
Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Vice vd-posten vid Kommunförbundet söktes av 1817.4.2025 14:52:58 EEST | Pressmeddelande
Posten som vice vd vid Kommunförbundet har sökts av 18 personer. Ansökningstiden gick ut 16.4.2025.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi haki 18 kiinnostunutta17.4.2025 14:50:11 EEST | Tiedote
Avoinna olevaa Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa on hakenut 18 henkilöä. Hakuaika umpeutui 16.4.2025.
Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria16.4.2025 12:12:08 EEST | Tiedote
Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. "Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).
Valtuustopaikka irtoaa yhä harvemmin alle 30-vuotiaille – nuorimmat valtuutetut 18-vuotiaita, vanhin 9114.4.2025 18:59:50 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa saatiin moneen kuntaan keski-ikäiset valtuustot – nuorten osuus päätöksenteossa jatkaa laskuaan. Kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna ja on nyt 51,3 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus valtuustoissa pieneni 5,0 prosenttiin. "Valtuustojen ikärakenne heijastaa pitkälti myös ehdokasasettelua, mutta nuorten osalta ero ehdokkaiden ja valittujen välillä on silti huolestuttavan suuri. Nuorten ääni jää edelleen vaimeaksi kuntien päätöksenteossa", sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. Kunnittain on kuitenkin huomattavia eroja, selviää Kuntaliiton kuntavaalianalyysista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme