Ensi- ja turvakotien liitto vaatii turvakodeille valtion rahoitusta

Pitkäkestoista apua tarvitsevien lasten avunsaanti on vähentynyt kahden viimeisen vuoden aikana yli neljänneksen. Turvakodissa on vuosittain 1200 lasta, mutta vain 320 sai viime vuonna jatkokuntoutusta. Tarve olisi huomattavasti suurempi, sillä fyysisen väkivallan kohteena on ollut yli 40 prosenttia turvakodin lapsista. Henkisen väkivallan vaikutuksia on vaikea arvioida, siksi apua pitää antaa kaikille perheväkivaltaa nähneille lapsille. Kuntien taloudellinen tilanne ei saa ratkaista kuka pääsee kuntoutukseen ja kuka ei.
– Selkeintä on, että valtio osallistuu turvakotien rahoitukseen ja lapset saavat myös jatkokuntoutusta. Nykylainsäädännöllä ei ole riittävästi otettu kantaa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseen ja jo syntyneiden ongelmien hoitamiseen, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen.
Haatainen korostaa, että turvakotipalvelut tulee määritellä lainsäädännöllä sosiaalihuollon erityispalveluiksi ja valtion tulee turvata järjestöjen ylläpitämien palvelujen rahoituspohja, joka ei voi jatkossa rakentua pelkästään maksusitoumusten tai yhden kunnan ostopalvelusopimuksen varaan.
– Sosiaalihuoltolain uudistuksessa pitää erillislailla määritellä, mitä palveluja kunnassa on oltava väkivallan eri osapuolille sekä ottaa selkeästi kantaa siihen, miten rahoitus järjestetään.

Ratkaisu turvakotien määrästä ja rahoituksesta

Hallitusohjelmaan on kirjattu keskeiseksi tavoitteeksi turvakotipaikkojen lisääminen. Lisäksi Suomi allekirjoitti jo vuonna 2011 ensimmäisten maiden joukossa Euroopan neuvoston perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen ratifiointiehdotuksessa ei edelleenkään oteta kantaa siihen, miten turvakotien rahoitus pitää järjestää. Oikeusministeriön perustaman toimikunnan tehtävänä on muun muassa laatia ehdotus lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien palvelujen kehittämisestä ja turvakotipakkojen lisäämisestä. Ensi- ja turvakotien liitto edellyttää, että toimikunnan työn tuloksena syntyy vihdoinkin ratkaisu turvakotien määrästä ja rahoituksesta.

Turvakodeissa ja niiden avopalveluissa tehtävällä työllä autetaan väkivallan kaikkia osapuolia. Väkivaltaa kokeneita tuetaan kriisivaiheessa ja väkivallasta selviytymisessä. Erityistä huomiota kiinnitetään väkivallan todistajina tai kohteina olleiden lasten auttamiseen. Lapsille tarjottu tuki on sekä korjaavaa lastensuojelua että ennaltaehkäisevää työtä, jolla voidaan katkaista sukupolvelta toiselle jatkuva väkivaltakierre. Turvakotien Jussi-työ sekä Lyömätön Linja Espoossa tarjoavat väkivallan tekijöille ammatillista apua väkivaltakierteen katkaisemiseksi ja sen ehkäisemiseksi.
Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä ehkäisee perheväkivaltaa. Liitto toimii 29 jäsenyhdistyksensä keskusjärjestönä. Jäsenyhdistykset ylläpitävät 12 turvakotia, 10 ensikotia ja 6 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia. Osa yhdistyksistä keskittyy avopalveluihin.
 

Tuula Haatainen jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana

Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana jatkaa Tuula Haatainen Helsingistä. Liiton hallituksessa tapahtui kolme muutosta, kun erovuoroisten tilalle valittiin Marjatta Kiviranta Vaasasta, Olli Humalamäki Mikkelistä ja Raija Määttä Outokummusta. Hallituksen jäseninä jatkavat Virpi Dufva Helsingistä, Markku Lehtinen Turusta, Riitta Mäkinen Jyväskylästä, Marja Salo-Laaka Oulusta, Helena Tiuraniemi Rovaniemeltä ja Tuula Väätäinen Kuopiosta. Varajäseninä jatkavat helsinkiläiset Heli Kivelä, Kaija Matikainen ja Marja-Leena Meriläinen.
Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous kutsui kunniapuheenjohtajaksi liiton pitkäaikaisen puheenjohtajan, sosiaalineuvos Virpa Puiston Turusta.