Kunnat onnistuivat hillitsemään terveydenhuollon menoja
KUNTALIITTO TIEDOTTAA
Julkaisuvapaa 28.6.2011 kello 10.00
Tutkimusraportit julkaistaan tiedotteen yhteydessä internetissä osoitteessa www.kunnat.net kello 10.00.
Kunnat onnistuivat hillitsemään terveydenhuollon menoja
Kuntien terveydenhuollon kustannusten kasvu on taittunut ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen, selviää Kuntaliiton vertailusta.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 1998 lähtien. Kuntaliiton tekemä kustannusselvitys osoittaa, että vuonna 2010 reaalikustannukset laskivat ensimmäistä kertaa 2000-luvulla.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat viime vuonna keskimäärin vajaa kaksi prosenttia. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, kustannukset alenivat hieman edellisvuoteen verrattuna.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio
korostaa, että kustannusten hillintä ei perustu säästötoimiin, vaan toiminnan vaikuttavuuden parantamiseen.
– Kustannusten kasvua on kyetty hillitsemään kuntien systemaattisen kehitystyön ansiosta ja palvelujen vaikuttavuutta parantamalla. Erityisesti hoito- ja palveluketjuja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä on parannettu, Merikallio toteaa.
Jussi Merikallio muistuttaa, että lähitulevaisuudessa väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta.
– Kehitystyötä tulee siis edelleen jatkaa, jotta palvelut voidaan turvata jatkossakin.
Suurimmat kaupungit tasoissa kustannuksissa
Kuntaliiton vuosittain suurille kaupungeille ja keskisuurille kunnille tekemästä kustannusselvityksestä paljastuu, että suurista kaupungeista pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki ja Vantaa) kustannusten kasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen.
Helsingin kustannukset ovat olleet vertailun kärjessä joka vuosi, mutta erot Helsingin ja muiden suurten kaupunkien välillä ovat kaventuneet. Vuonna 2010 kolmen kustannuksiltaan suurimman kaupungin kustannukset olivat tasoissa. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, Helsingin kustannukset alenivat vajaa kaksi prosenttia.
Ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset olivat Helsingissä 2156 euroa asukasta kohden, Oulussa 2153 euroa ja Tampereella 2151.
– Laitoshoitoa on pystytty purkamaan Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa. Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset alenivat 15 euroa asukasta kohden, mikä merkitsee rahassa lähes 9 miljoonaa euroa, Helsingin kehittämisjohtaja Riitta Simoila
analysoi Helsingin hyvää tulosta.
Samanaikaisesti myös perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset laskivat Helsingissä hieman. Perusterveydenhuollon avohoitoon sisältyvän kotihoidon kustannukset nousivat hyvin maltillisesti, vaikka kotihoidon asiakasmäärä samanaikaisesti kasvoi merkittävästi.
– Erikoissairaanhoidon kustannukset pysyivät nimellisesti lähellä edellisvuoden tasoa. HUSin kustannukset kehittyivät maltillisesti, etenkin muihin sairaanhoitopiireihin verrattuna, Simoila toteaa.
Lahti järjesti palvelunsa suurista kaupungeista edullisimmin
Kustannusten kasvu oli hyvin maltillista, vajaan prosentin, myös Lahdessa. Lahti, jonka kustannukset olivat 1879 euroa asukasta kohden, järjesti terveydenhuoltonsa suurista kaupungeista edullisimmin.
Lahden toimialajohtaja Mikko Komulainen
arvioi kaupungin hyvän sijoituksen perustuvan muun muassa onnistuneeseen kilpailutukseen ja uuden teknologian käyttöönottoon.
– Vanhustenpalvelujen hoitoketjut ovat hyvät, sillä geriatrista kuntoutusta on lisätty ja kotiutusta on tehostettu, Komulainen kuvaa.
– Suun terveydenhuollossa Lahdessa on maan halvimmat yksikköhinnat, mutta myös laatu on samalla hyvä. Tämä perustuu lääkäreiden ja suuhygienistien työnjakoon. Myös erikoissairaanhoito on ollut toiminnaltaan edullista.
Myös keskisuurissa kunnissa kasvu maltillista
Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto on vertaillut terveydenhuollon kustannusten lisäksi myös sosiaalitoimen kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 3340 euroa asukasta kohti.
Kaikkein pienimmät kustannukset olivat Mustijoen perusturvan yhteistoiminta-alueen muodostavilla Mäntsälän ja Pornaisen kunnilla, 2 979 euroa asukasta kohti.
– Vuonna 2009 perustetulla Mustijoen perusturvan yhteistoiminta-alueella on vahvistettu organisaation strategista johtamista, uudistettu rakenteita ja otettu käyttöön parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja. Palveluja on kohdistettu entistä tuloksellisemmin ja vuonna 2010 saatiin aikaan myös henkilöstösäästöjä, Mustijoen perusturvajohtaja Eija Rintala
perustelee yhteistoiminta-alueen hyvää sijoitusta vertailussa.
– Asiakaslähtöisyyttä on vahvistettu esimerkiksi johtamista uudistamalla. Asiakasryhmät ja prosessit on vastuutettu koko palveluketjussa. Näillä muutoksilla oli vuoden 2010 aikana nähtävissä asiakkaan ja talouden näkökulmasta positiivisia tuloksia.
Kuntaliitto julkaisee kustannusvertailun vuosittain
Kuntaliitto on tehnyt kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000. Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä terveydenhuollon kustannuksiin on laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
Keskisuurten kuntien kustannusvertailu laajennettiin nyt seitsemättä kertaa myös sosiaalitoimen kustannuksiin. Näin saatiin kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.
– Selvityksessä on otettu huomioon kuntien erilainen ikärakenne. Ikävakiointi helpottaa kuntien vertailemista, erityisasiantuntija Teija Mikkola
Kuntaliitosta korostaa.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa.
Keskisuurten kuntien vertailussa ovat Hyvinkää, Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kaarina, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Sipoo ja Tornio, joukossa Kainuun maakuntayhtymä ja Mustijoen perusturva.
Lisätietoja:
Sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio, Kuntaliitto, p. 09 771 2602, 050 66 748
Erityisasiantuntija Teija Mikkola, Kuntaliitto, p. 09 771 2691, 050 352 0020
Suurten kaupunkien yhteyshenkilöitä:
Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö, p. 050 3121678
Espoon terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen, p. 09 816 23332, 050 544 6535
Porin terveyspalveluiden johtaja Esko Karra, p. 044 701 3411
Lahden toimialajohtaja Mikko Komulainen, puh. 044 716 1735
Oulun terveysjohtaja Keijo Koski, p. 044 703 4160
Tampereen tilaajapäällikkö, vastaava ylilääkäri Erkki Lehtomäki, p. 050 558 4566
Turun controller Pekka Paatonen, p. 050 526 9470
Kouvolan terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario, p. 020 615 7847
Kuopion terveyspalvelujen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Matti Pietikäinen, p. 017 186 301
Helsingin terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila, p. 09 31042213, 0500431509
Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen, p. 014 266 3001
Keskisuurten kuntien yhteyshenkilöitä:
Hyvinkään sosiaali- ja terveysjohtaja Aino Eerola, p. 0400 81 1428, 019 459 4975
Imatran sosiaali- ja terveysjohtaja Timo Kohvakka, p. 020 617 3362
Joensuun sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmanen, p. 050 63 997, 013 267 5665
Järvenpään palvelujohtaja Tuula Salokangas, p. 040 315 3208
Kaarinan hyvinvointipalvelujen johtaja, Antti Parpo, p. 050 314 6020
Kainuun maakunta -kuntayhtymän va. sosiaali- ja terveysjohtaja Esa Ahonen, p. 0500686024
Kemin sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Niiranen, p. 040 541 8237
Keravan sosiaali- ja terveysjohtaja Tua Evokari, p. 09 2949 2170
Kirkkonummen perusturvajohtaja Liisa Ståhle, p. 050 594 1749, 09 2968 3215
Kotkan terveysjohtaja Anne Hiiri, p. 05 234 5233
Lohjan johtava ylilääkäri Tapani Hämäläinen, p. 050 567 5924
Mikkelin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Maria Närhinen, p. 044 794 4200
Mustijoen perusturvajohtaja Eija Rintala, p. 040 314 5717
Porvoon taloussuunnittelija Katja Viljakainen, p. 040 068803
Porvoon hallintopäällikkö Piia Väntsi, p. 040 354 5460
Rovaniemen sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläinen, p. 016 322 8030, 040 532 1952
Rovaniemen johtava ylilääkäri Markku Oinaala, p. 016 322 8033, 040 516 9172
Salon sosiaali- ja terveysjohtaja Kai Saarimaa, p. 044 772 3730
Sipoon sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko, p. 09 2353 6500
Tornion johtava hoitaja Maarit Alalahti, p. 040 7322802
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto on pettynyt kuntien rahoituksen leikkauksista: verotulomenetykset korvattava23.4.2025 22:42:41 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on tyrmistynyt, että hallitus täyttää veronkevennyksistä aiheutuvaa rahoitusvajetta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Leikkaus iskee suoraan suomalaisten peruspalveluihin ja kasvun edellytyksiin, kuten koulutukseen.
Kuntavaalit: Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen, mutta valtuustojen vaihtuvuus vaihtelee suuresti puolueittain ja kunnittain17.4.2025 15:23:04 EEST | Tiedote
Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Vice vd-posten vid Kommunförbundet söktes av 1817.4.2025 14:52:58 EEST | Pressmeddelande
Posten som vice vd vid Kommunförbundet har sökts av 18 personer. Ansökningstiden gick ut 16.4.2025.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi haki 18 kiinnostunutta17.4.2025 14:50:11 EEST | Tiedote
Avoinna olevaa Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa on hakenut 18 henkilöä. Hakuaika umpeutui 16.4.2025.
Työllisyystilanteen heikkeneminen kasvattaa kuntatalouden paineita17.4.2025 10:38:57 EEST | Tiedote
Heikko työllisyystilanne on kasvattamassa TE-uudistuksen hintalappua ennakoitua merkittävästi suuremmaksi. Jos TE-uudistuksen rahasiirtoja ei kehysriihessä tarkisteta, lankeaa loppulasku täysimääräisesti kuntien harteille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme