
Tiedote + kutsu toimittajille: Älä anna puheen hämätä... Kielellisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja perheille annettava tuki ratkaisevan tärkeää
Kielellisen erityisvaikeuden tunnistamista ja lapselle ja perheelle annettavaa tukea käsitellään Tampereella 7.-8.9. järjestettävässä seminaarissa. Ensimmäisen päivän teemana on vanhemmuuden tukeminen, toisen päivän aikana valotetaan vuonna 2010 julkaistun Lasten ja nuorten kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito -suosituksen merkitystä perheiden arjessa.
Ilman riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tukitoimenpiteitä kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia) voi aiheuttaa lapselle ja nuorelle oppimisvaikeuksia ja ongelmia kaverisuhteissa sekä haitata tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Ennuste on parempi, jos tukitoimet käynnistetään jo kielihäiriöepäilyn herätessä. Tämä on mahdollista sekä kotona että päivähoidossa.
Hämäävä puhe peittää ongelmia alleen
Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisten odotusten tasoisesti. Häiriö ei selity neurologisilla tai aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden poikkeavuuksilla. Taustalla on mitä ilmeisimmin lapsen perimä.
- Puhumme nyt häiriöstä, jossa lapsen kielellinen toimintakyky on puutteellista. Kyse ei ole vain puuttuvasta puheesta tai sen viivästymisestä, jota esiintyy vähintään joka viidennellä lapsella. Heistä kaikki oppivat jossain vaiheessa puhumaan, mutta he eivät kuitenkaan välttämättä ole ikätoveriensa tasolla kielellisessä toimintakyvyssä. Puheen alkaminen ei siis tarkoita, että lapsen kielelliset ongelmat olisivat takanapäin. Hänen sanavarastonsa voi olla liian niukka, mikä vaikeuttaa uuden tiedon hankkimista ja prosessointia, eikä lapsi tai nuori pysty aina ymmärtämään muiden puhetta. Tästä seuraa väistämättä oppimisvaikeuksia koulussa ja ongelmiin tarttuminen vasta silloin on jo huomattavasti vaikeampaa kuin varhaisessa leikki-iässä. Lapsella ja nuorella on usein vaikeuksia myös omien tunteidensa ilmaisemisessa, toteaa erikoispuheterapeutti Leena Ervast Oulun yliopistosta.
Toukokuussa 2010 julkistettu Käypä hoito -suositus, jonka ovat laatineet Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologian yhdistyksen asettama työryhmä, painottaa kielellisen erityisvaikeuden hoitosuosituksessa varhaista tukea, jota sekä lapsi että hänen perheensä tarvitsevat.
- Puheterapian lisäksi lasta voidaan tukea monin tavoin arjessa jo ennen virallista diagnoosia, joka voidaan usein luotettavasti asettaa vasta 5-6-vuotiaana. Tämä on mahdollista, jos vanhemmat ja lapsen kanssa aikaa viettävät aikuiset ovat tietoisia pienistä keinoista, joilla lapsen kielenkäyttöä voidaan kotona ja päivähoidossa tukea. Vanhemmilla on oikeus saada tukea voidakseen ohjata lastaan. Liian pitkäksi venähtänyt odottelu ja "kyllä se puhe sieltä ajan myötä tulee" -asenne vie monia mahdollisuuksia helpottaa kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivän lapsen elämää, toteaa Leena Ervast.
Tervetuloa Tampereelle 7.-8.9.2011
Kielellinen erityisvaikeus -seminaarin järjestää Aivoliitto yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.
Paikkana on Tampere-talon Studio, Yliopistonkatu 55, Tampere. Seminaariin osallistuu neuvoloiden ja päivähoidon työntekijöitä, perhepäivähoitajia, seurakuntien lapsityöntekijöitä, terapeutteja, kuntoutusohjaajia ja mm. lasten vanhempia.
Seminaarin ohjelma löytyy linkistä: www.aivoliitto.fi/koulutus/SLI
Toimittajat ovat tervetulleita kuuntelemaan seminaarin esityksiä ja haastattelemaan alustajia. Haastattelupyynnöistä pyydetään sopimaan koulutussuunnittelija Riitta Tuusan kanssa, p. 040 543 7288.
YLEISÖTILAISUUKSIA SYKSYN AIKANA viidellä paikkakunnalla
Aivoliitto järjestää yleisötilaisuuksia kielellisestä erityisvaikeudesta viidellä paikkakunnalla syys-marraskuussa 2011.
- 14.9.2011 Rovaniemi
- 20.9.2011 Turku
- 27.9.2011 Jyväskylä
- 9.11. 2011 Lahti
- 23.11.2011 Espoo
Tapahtumapaikat ja ajat löytyvät linkistä: www.aivoliitto.fi/yleisotilaisuudet/SLI
Lisätietoja yleisötilaisuuksista antaa suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292
Kielellinen erityisvaikeus -termi (engl. SLI =specific language impairment) otettiin Suomessa käyttöön kansainvälisen käytännön mukaisesti Käypä hoito -suosituksessa vuonna 2010. Termi kattaa paremmin kaikki lapsen tai nuoren kielellisen toimintakyvyn häiriöt, ei vain puheen ongelmia.
Näitä lapsia ja nuoria ja heidän perheitään edustaa Aivoliitto ry (nimi vaihtui 1.1.2011 lukien, aiemmin Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry). Aivoliiton toiminnan piiriin kuuluvat myös aivoverenkiertohäiriön sairastaneet.
Lisätiedot:
- erikoispuheterapeutti Leena Ervast, p. 044 567 7213, s-posti: leena.ervast@oulu.fi
- suunnittelija Elina Salo, Aivoliitto ry, p. 040 543 7292; s-posti: elina.salo@aivoliitto.fi
- koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, Aivoliitto ry, p. 040 543 7288; s-posti: riitta.tuusa@aivoliitto.fi
Tietoja julkaisijasta
Aivoliiton pidemmän aikavälin tavoite on, että kaikki Suomessa asuvat voivat elää mielekästä ja merkityksellistä elämää – mahdollisesta diagnoosista, vammasta tai sairaudesta huolimatta. Aivoliitto tarjoaa apua, tukea ja mahdollisuuden toimia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisten aivoterveydestä ja hyvinvoinnista ja erityisesti henkilöille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH) sekä heidän läheisilleen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aivoliitto ry
Kutsu medialle: keskustelutilaisuudessa 23.5. kansallisen aivoterveysohjelman vieraana globaalisti tunnettu aivoterveyden tutkija ja edistäjä, lääketieteen tohtori Harris A. Eyre20.5.2024 10:14:03 EEST | Kutsu
Miksi aivoterveyden edistäminen on yhteiskunnallisesti tärkeää? Mitä tarkoitetaan käsitteellä Brain Capital? Tervetuloa osallistumaan kansallisen aivoterveysohjelman brunssitilaisuuteen torstaina 23.5. klo 10.30−12.00 Sokos Hotel Vaakunan 10. kerroksen kokoustilaan, Asema-aukio 2, Helsinki. Tilaisuuden alussa lääketieteen tohtori Harris A. Eyre alustaa Brain Capital -käsitteestä ja -ajattelusta, minkä jälkeen vapaata keskustelua ja kysymyksiä aiheesta.
Kutsu: Uniteemavuoden starttitilaisuus 15.3. klo 13–1513.3.2024 09:08:44 EET | Kutsu
Tervetuloa kansallisen aivoterveysohjelman uniteemavuoden starttitilaisuuteen perjantaina 15.3. klo 13–15. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, ja sitä voi seurata myös etänä.
Aivoliitolle uusi strategia: Yhteiskunnassa huomioitava aivoterveys16.2.2024 10:44:33 EET | Tiedote
Aivoliiton strategian uutena näkökulmana on liiton rooli kaikkien Suomessa asuvien aivojen hyvinvoinnin edistäjänä. Myös vaikuttavuusperusteinen toimintatapa raamittaa Aivoliiton toimintaa lähivuosien aikana.
Digilaitteet osana koulupäivää -suositus helpottaa perusopetuksen arkea ─ pyöreän pöydän keskustelu 22.4.9.2.2024 10:30:27 EET | Tiedote
Osana kansallisen aivoterveysohjelman toimeenpanoa Aivoliitto yhteistyökumppaneineen valmistelee Digilaitteet osana koulupäivää -suositusta perusopetukseen. Tavoitteena on saada valtakunnallinen suositus perusopetuksen käyttöön hyvissä ajoin ennen lukuvuoden 2024−2025 alkua.
Kännykän käytön vähentämisellä tähdätään parempaan aivoterveyteen Arabian peruskoulussa25.8.2023 08:48:25 EEST | Tiedote
Arabian peruskoulu Helsingissä on aloittanut pilottiyhteistyön Aivoliiton koordinoiman kansallisen aivoterveysohjelman, Lastensuojelun Keskusliiton sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin ja aivoterveyden tukeminen muun muassa kännykän käytön vähentämisen kautta. — Koulussa oppitunneilla rajoitetaan puhelimen käyttöä ja välitunneilla tarjotaan vaihtoehtoista, ilman puhelinta toteutettavaa tekemistä, toteaa Arabian peruskoulun rehtori Mari Suokas-Laaksonen. Yhteistyö alkoi elokuun 2023 lopussa koko koulun vanhempainillalla, jossa tarjottiin tietoa lasten ja nuorten aivojen kehittymisestä ja aivojen suojelun merkityksestä. Älypuhelinten lisääntynyt käyttö sekä jo esillä olo häiritsee tutkitusti lasten ja nuorten keskittymistä ja vaikeuttaa oppimista sekä kuormittaa aivoja. — Tunnesäätely ja pitkäjänteisyyden vahvistuminen ovat lapsilla ja nuorilla vasta kehittymässä. Aivot eivät pysty käsittelemään sitä määrää informaatiota ja välitöntä palkit