47 järjestöä mukana: tässä kestävän kehityksen suositukset Suomelle

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, eli Agenda2030:n toteuttaminen koskee kaikkia maita, myös Suomea.

"Nyt tarvitaan päättäjiltä sitoutumista ja toimia. Kestävää kehitystä ei voi jättää vain vapaaehtoisuuden ja olemassa olevien resurssien varaan. Tarvitaan riittävät resurssit, tavoitteiden toteuttamista tukevaa lainsäädäntöä ja budjettiseurantaa. Tulevina vuosina varjoraporteissamme seurataan, miten Suomi on toteuttanut kestävän kehityksen tavoitteita", sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa kutsui koolle Allianssin, Sosten ja Valon muodostaakseen kansalaisyhteiskunnan yhteiset suositukset Agenda2030:n toimeenpanemiseksi. Tavoitteiden universaalia henkeä ja mukana olleiden 47 järjestön kansallista toimintaa kunnioittaakseen kestävän kehityksen tavoitteita käsiteltiin myös kansallisella ja paikallisella tasolla.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen on muun muassa ohjattava 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti. Suomen on myös johdonmukaisesti edistettävä ulko-, kehitys- ja kauppapolitiikassaan kansalaisoikeuksien toteutumista ja vapaata kansalaistoimintaa.

"Tällä hetkellä menestymme erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa rauhaa ja oikeudenmukaisuutta edistävän tavoitteen toteuttamisessa. Nyt esimerkiksi ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöihin kohdistetut leikkaukset heikentävät tätä kehitystä," toteaa Lappalainen.

Kansalliset ja paikalliset suositukset

Järjestöjen laatimissa kansallisen ja paikallisen tason suosituksissa Suomen Agenda2030-toimintaohjelmaan muistutetaan esimerkiksi, että kuntien investoinneissa ja hankinnoissa tulee suosia energiamurrosta vauhdittavia ratkaisuja.

Huoleen lisääntyvästä eriarvoisuudesta järjestöt vastaavat vaatimalla kuntalaisten välisen eriarvoistumiskehityksen pysäyttämistä.

Myös ympäristökysymykset huomioidaan suosituksissa, ja kansalaisjärjestöt vaativat esimerkiksi Suomen merellisten kansallispuistojen verkoston laajentamista sekä suojelua vähintään 17 prosentille kaikista elinympäristöistä.

Suuri ekologinen jalanjälkemme tunnetaan, ja järjestöt muistuttavat, että Suomen talouden tulee toimia planeettamme ja suomalaisen luonnon kantokyvyn asettamissa rajoissa ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Suositukset on laadittu viime kuukausien aikana kokoontuneissa työpajoissa, joita vetivät kattojärjestöjen lisäksi evankelisluterilainen kirkko, Naisjärjestöt Yhteistyössä – Nytkis ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi. Suositusten toteutumista seurataan vuosittaisilla kansalaisyhteiskunnan varjoraporteilla.

• Järjestöjen suositukset ja lista mukana olleista järjestöistä