Hyvä Ikä 2016: Teknologia tuo hyötyä, osallisuutta ja iloa

Sensoriteknologian hyödyntäminen kotona asuvien vanhusten tukemisessa on mahdollista jo nyt. Tietyt arkirutiinien muutokset voivat viestiä vaikkapa muisti- tai muusta sairaudesta. Jos jääkaapin ovi ei aukea pitkään aikaan tai jos yöllä kylpyhuoneessa käydään usein, on syy tarpeen selvittää.

– Oikea-aikainen havainnointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta tiettyä palvelua ja apua voidaan tarjota vanhukselle nopeasti, sanoo Jaana Leikas. Hän puhui Hyvä Ikä -messujen yhteydessä pidetyssä Ikäteknologiakeskuksen ja Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeen seminaarissa, joka käsitteli arkea tukevaa teknologiaa.

– Tulevaisuudessa kotona asuvan ikääntyneen ihmisen arkea voidaan seurata samanaikaisesti useiden eri sensoreiden avulla. Tässä kehityksessä kaikkein tärkeintä on eettinen suunnittelu. Mitä seurataan, kenen ehdoilla ja miksi? On määriteltävä kuka tietoja hyödyntää ja millä oikeudella, Leikas sanoo.

Hyvä Ikä -messut pidettiin 20.–21.10. Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. Ikääntymisen ratkaisuihin ja asiantuntijatietoon tutustui siellä noin viisituhatta kävijää. Messujen pääteemana oli oppiminen ja digitalisaatio. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Vanhustyön keskusliitto, Invalidiliitto ja Expomark.

Ikäihminen tulee saattaa teknologian ääreen

Jotta teknologia palvelee ikääntyneitä ihmisiä arjessa, sen kanssa tulee oppia toimimaan. Teknologian hyödyntämisessä tarvitaan tukea.

– Me tarvitsemme teknologiaa, se tuo hyötyjä, osallisuutta ja iloa. Teknologian tulee asettua järkevästi ihmisen elämään. Vanhukset ovat uteliaita ja oppivat sellaisia asioita, joita pystyvät ymmärtämään, sanoo Etsivä mieli -projektin suunnittelija Anu Kuikka Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta.

Hän painottaa, että vanhukset tulee saattaa teknologian äärelle niin, että he voivat ottaa sen vastaan omista lähtökohdistaan.

– Vaikkapa Pokemon Go -peli sopii hyvin myös ikäihmisille. He voivat etsiä lisätyssä todellisuudessa samoja lintuja kuin nuoremmatkin, Kuikka sanoo.

Riko rutiineja, anna aivoille haasteita

Uudet asiat ovat mielelle hyvästä. Teknologiakin voi olla positiivinen haaste, joka hyödyttää niin mieltä, terveyttä kuin toimintaa. Oppiminen on keino ennaltaehkäistä muistisairauksia.

– Kuljemme tuttuja reittejä, katsomme tuttuja ohjelmia ja tapaamme samoja ihmisiä. Jos joka päivä uppoudumme samaan tuttuun kuplaan, mielen kyky luoda uusia assosiaatioita heikkenee. Me tarvitsemme aivoihimme uusia muistikuvia, värejä, ihmisiä ja asioita, sanoo personal brainer Reidar Wasenius Miten pitää muistia yllä -paneelikeskustelussa.

Keskustelussa olivat mukana myös professori Jukka Louhivuori Jyväskylän yliopiston musiikin laitokselta ja projektikoordinaattori Ulla Arifullen-Hämäläinen Miina Sillanpään säätiöstä.
– Tee jotain uutta joka päivä. Se voi olla vaikka uusi elintarvike lähikaupasta tai uusi reitti kulkea kotiin. Liika urautuminen voi ajaa ihmisen dementiaan hänen huomaamattaan, Arifullen-Hämäläinen sanoo.

Panelistit kannustavat ihmisiä haastamaan itseään ja aivojaan. Kun sudoku sujuu, on nostettava vaikeusastetta.
– Aivot tarvitsevat aktivointia, mutta myös rentoutumista. Musiikin kuuntelu on yksi hyvä tapa rentoutua. Kun aivot vapautuvat stressistä, niissä alkaa syntyä rikkaita ajatuksia, ideoita ja muistoja, Louhivuori kannustaa.

Terveellinen ja aktiivinen elämä tuo lisää vuosia

Geriatrian professori Jaakko Valvanne kannusti messukävijöitä ottamaan itse otteen omasta hyvinvoinnistaan.
– Omaksumalla terveempiä elämäntapoja voi tutkimusten mukaan elää pidempään. Miehillä lisävuosia voi tulla jopa kuusi ja naisilla viisi. Vielä 85 ikävuoden jälkeenkin elinvuosia voi saada lisää, Valvanne toteaa.
 
Lisävuosiin tarvitaan aktiivista elämää, liikuntaa, terveellistä ravintoa sekä yhteyttä ja toimintaa läheisten ihmisten tai yhteisön kanssa. Oma asenne ja valinnat vaikuttavat hyvinvointiin.

– Vanheneminen ei itsessään aiheuta toimintakyvyn heikkenemistä tai höperöitymistä. Ne johtuvat erilaisista sairauksista. Silloin on mentävä lääkäriin ja haettava apua, Valvanne sanoo.

– Vanhuusikä on nykyään pitkä aika, jopa neljä vuosikymmentä. Se nähdään helposti luopumisen ja muutosten aikana, mutta se on ennen kaikkea mahdollisuuksien aika. Työelämän jälkeen vapautuvaa aikaa käytetään entistä enemmän uusien asioiden oppimiseen. On hienoa, kun tietotekniikka kiinnostaa ja uudenlaiset asumisratkaisut ovat tarjolla omaan vanhuuteen varautumisessa, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin.