Lasten säilöönoton rajoittamisesityksessä puutteita

Säilöön ottaminen tarkoittaa, että henkilöä voidaan pitää vankilanomaisissa oloissa ilman rikosta jopa viikkoja tai kuukausia. Säilöönottoon riittää poliisin epäily henkilön aikeesta piiloutua esimerkiksi kielteisen oleskelulupapäätöksen yhteydessä tai epäselvä henkilöllisyys. Nykyisen ulkomaalaislain mukaan Suomessa voidaan ottaa säilöön myös lapsia.

Sisäministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan muutoksia alaikäisten säilöönottoa koskeviin säännöksiin. Esityksessä kielletään ilman huoltajaa olevien lasten säilöönotto ja säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin myös perheidensä kanssa tulleiden lasten säilöönotosta.

- Muutosehdotus on merkittävä lapsen oikeuksien kannalta. On hienoa, että luonnoksessa otetaan huomioon kansainväliset velvoitteet ja suositukset ja esimerkiksi Lapsen oikeuksien komitean kanta lasten säilöönottoon. Suomihan on saanut huomautuksia asiasta, kiittelee Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Taina Martiskainen .

Myös YK:n kidutuksen vastainen komitean on huomauttanut Suomea asiasta.

Iän määritys tärkeä oikeusturvakysymys

Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten säilöönotto on sallittua vain Suomen ainoassa säilöönottoyksikössä Helsingin Metsälässä eikä nykylainsäädäntökään salli heidän pitämistä poliisin pidätystiloissa. Ei kuitenkaan ole selvää, ettei tätä tapahtuisi. Esitys antaakin tilanteesta liian positiivisen kuvan.

- Näistä tapauksista on vaikea saada tietoa. Tilastot eivät ole kattavia, koska ne kertovat tilanteen vain Metsälän säilöönottoyksikön osalta. Tilastoinnin pitäisi olla läpinäkyvää myös poliisin toimien osalta, kertoo Martiskainen.

Myös lapsen iänmääritys yksintulleiden lasten kohdalla saattaa aiheuttaa ongelmia. Viranomaiset luottavat Martiskaisen mukaan liikaa toisen maan tekemään ikämerkintään riippumatta siitä minkälaisin menetelmin ikä on määritelty. Esityksessä pitäisi määritellä selkeämmin, että jos henkilön iästä ei ole selvyyttä tulee häntä kohdella lapsena siihen saakka kunnes iänmääritys on tehty ja ikä selvitetty.

Nyt voi tapahtua niin, että maahanmuuttoviranomaiset kohtelevat henkilöä alaikäisenä, mutta maasta poistamisen yhteydessä poliisi pitää häntä aikuisena.

- Tämä on tärkeä oikeusturvakysymys. Monessa maassa ikä arvioidaan pelkästään ulkonäön perustella ja usein ikämerkintää on mahdotonta muuttaa jälkikäteen hakijan toimesta. On haitallisempaa jos lapsi tulee kohdelluksi aikuisena kuin päinvastoin, muistuttaa Martiskainen.

Säilössä pidon pituus määriteltävä

Esityksen mukaan myös perheiden kanssa tulevien lasten säilöönottoa aiotaan rajoittaa, eikä perheitä pidettäisi nykykäytännön mukaan poliisiputkissa. Lapsen säilöön ottaminen edellyttäisi, että se on välttämätöntä lapsen ja hänen huoltajansa välisen perheyhteyden ylläpitämiseksi ja sen tulisi esityksen mukaan olla mahdollisimman lyhytkestoista.

- Ongelmana on käytännössä kuitenkin tilojen ahtaus. Metsälän säilöönottoyksikkö on liian pieni eikä sovelias lapsiperheille. Nyt pitäisi miettiä uudenlaisia ratkaisuja jos lapsiperheitä ylipäätään on tarvetta ottaa säilöön, korostaa Martiskainen.

Myös lapsen säilössä pitämisen pituus pitäisi lakimuutoksessa määritellä tarkemmin.

- Esityksessä säilössä pidolle ei ole määritelty maksimikestoa. Pituuden rajaaminen olisi tärkeää, sillä lasten pitäminen säilössä viikkoja tai jopa kuukausia ei ole perusteltua.

Lakiehdotuksen spekulaatiot herättävät myös kummastusta. Ehdotuksessa arvellaan ilman huoltajaa tulleiden lasten säilöönoton kieltämisen johtavan lasten katoamisiin ja lasten käyttämiseen välineenä käännyttämisen välttämiseksi lapsia piilottamalla. Säilöönoton kieltämisen epäillään myös muodostuvan vetotekijäksi hakeutua Suomeen.

- Puhe vetotekijöistä tuntuu juurtuneen maahanmuuttopuheeseen viime aikoina. Vetotekijöiden etsiminen ja karsiminen on ollut myös viimeaikaisen ulkomaalaislain ja erityisesti perheenyhdistämisen kiristysten tavoite. Nämä ovat kuitenkin vain arvailuja eikä vetotekijöistä puhumiselle ole perusteita Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden vähyydestä johtuen, muistuttaa Martiskainen.

Lisätietoja:
Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen
puh. 044 329 0029
hanna-mari.savolainen@lskl.fi

Erityisasiantuntija Taina Martiskainen
puh. 040 731 3014
taina.martiskainen@lskl.fi

Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan kattojärjestö, joka ajaa lapsen etua, vaikuttaa yhdessä jäseniensä kanssa lapsia koskevaan päätöksentekoon ja yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen. Liiton jäseninä on 93 järjestöä ja 36 kuntaa tai kuntayhtymää. Tänä vuonna vietetään keskusliiton 75-vuotisjuhlavuotta.