Kotitalouksien rahatilanne pysynyt hyvänä - Asuntolainan riskeihin varaudutaan
Korkotaso on pysynyt jo varsin pitkään alhaalla, mutta tutkimuksen mukaan lainanottajat näkevät varautumisen korkojen nousun varalta tarpeellisena ja entistä useampi, lähes 80 prosenttia, kertoo varautuneensa korkojen nousuun. Aiempaa useammin näin ovat tehneet erityisesti ne, joilla on suuria asuntolainoja.
Mahdolliseen koronnousuun varaudutaan entistä useammin säästämällä etukäteen. Aiempaa useammalla lainanottajalla on samanaikaisesti säästöjä tai sijoituksia. Ne toimivat talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten. Lainanottotilanteessa on myös nähty oleelliseksi mitoittaa takaisinmaksun kuukausierä niin, että lainanhoidosta selviää, vaikka korot nousisivat.
Lisäksi lainakustannusten nousuun varaudutaan korkokattosopimuksilla, joiden suosio on kasvanut viime vuodesta. Nyt 27 prosentilla lainaa ottaneista on lainassaan korkokatto. Samoin runsaalla joka neljännellä on lainaturvavakuutus turvaamassa lainan takaisinmaksua.
Suurimmalla osalla eli runsaalla 60 prosentilla asuntoluottoa ottaneista on tasaerälaina, joten heillä korkotason nousu ei vaikuta kuukausittaiseen lainanhoitorasitukseen, mikäli laina-aika voi joustaa riittävästi.
Asuntolainamäärät nousseet, luotonottoaikeissa hienoista kasvua
Suomalaisista joka kolmannella on asuntolainaa. Osuus on noussut edellisvuodesta. Asuntolainojen keskikoot ovat kasvaneet viime vuonna tehdystä tutkimuksesta. Viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 115 500 euroa. Suurten yli 150 000 euron lainojen osuus viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista on kasvanut.
"Suurimpia asuntolainoja ovat ottaneet erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat, missä asuntojen hinnatkin ovat muuta maata korkeammat. Isoimmat asuntolainat ovat talouksilla, joilla tulotaso on hyvä ja joilla siten myös tulojen puolesta on parhaat edellytykset selviytyä lainan takaisinmaksusta", toteaa Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen .
Talouden epävarmuudesta huolimatta kotitalouksien tilanne on perustaltaan hyvä. Tutkimuksen mukaan kuluttajien rahatilanne on pysynyt hyvänä, mikä yhdessä alhaisen korkotason kanssa on pitänyt yllä luotonkysyntää. Nyt yhdeksän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa luottoa seuraavien 12 kuukauden aikana, kun osuus vuosi sitten oli seitsemän prosenttia. Asuntoluottoa aikoo ottaa neljä prosenttia suomalaisista.
Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 17 vuotta. Tyypillisin takaisinmakuaika on 25 tai 20 vuotta. Hankitun asunnon ostosta keskimäärin 73 prosenttia on rahoitettu lainalla. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo useita vuosia asuntolainojen keskikoon kasvusta huolimatta. Lainanottajilla velanhoitomenojen osuus käytettävistä olevista tuloista on keskimäärin 21 prosenttia. Lainan korkomenoja on laskenut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso.
Lainanhoitosuunnitelmissa on myös pysytty, sillä valtaosa eli kolme neljäsosaa lainanottajista on edellisvuoden tavoin maksanut lainansa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Noin joka kymmenes on maksanut lainaa joko suunniteltua nopeammin tai hitaammin. Maksusuunnitelman lykkääntymiseen syynä ovat useimmiten oman talouden ja elämäntilanteen muutos tai työttömäksi jääminen.
"Osa lainanottajista on muuten halunnut väljyyttä maksuohjelmaan lyhennysvapaita jaksoja käyttämällä. Lainanottajat hyödyntävät aktiivisesti pankkien tarjoamia lainan takaisinmaksuun liittyviä joustomahdollisuuksia taloutensa suunnittelussa", toteaa Ulla Halonen.
Suomalaiset säästävät innolla, tilille säästäminen kasvanut
Suomalaisten kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on edelleen korkealla. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy kiinnostuksena vähäriskisiä säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Alhaisesta korkotasosta huolimatta erityisesti säästö- ja sijoitustileille säästämisen suosio on kasvanut. Turvallisuus on tärkein kriteeri säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Tuoton painoarvo on aiempaa pienempi.
Haastattelut Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat tutkimusta varten teki Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy.
FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat, kevät 2012.
Lisätietoja: Rahoitusasiantuntija Ulla Halonen, puh. 020 793 4262
Viestintäpäällikkö Kristiina Siikala, puh 020 793 4273
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä16.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkaa kasvuaan – lähes 90 prosenttia suomalaisista uskoo joutuvansa kustantamaan hoivaansa yhä enemmän itse12.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Vuoden 2024 lopussa sairauskuluvakuutettuja oli Suomessa 1 316 996 kappaletta. Vakuutetuista yksityishenkilöistä 457 882 on lapsia, aikuisia on 859 115. Yritysten ottamia vakuutuksia 305 040. Sairauskuluvakuutusten maltillisesti kasvava kysyntä kertoo kansalaisten halusta varautua. Suomalaisista 88 prosenttia uskoi vuodenvaihteessa tehdyn kansalaiskyselyn mukaan joutuvansa tulevaisuudessa kustantamaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse.
Kehdosta sijoittajaksi – Lapsen Säästöstartti tekisi sijoittamisesta arkipäiväistä jo pienestä pitäen10.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on 10.4.2025 julkistanut Lapsen Säästöstartiksi nimetyn mallinsa, jonka avulla mahdollisimman monella lapsella ja perheellä olisi mahdollisuus aloittaa sijoittaminen, vaurastua ja vahvistaa taloustaitojaan. Hallitusohjelmassaan Orpon hallitus on sitoutunut selvittämään mahdollisuutta toteuttaa ”vastasyntyneen osakesäästötili”. Ehdotus nousi esiin jo edellisellä hallituskaudella Juha Sipilän vetämässä työryhmässä, joka etsi keinoja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi. FA kannustaa hallitusta, että se ottaa Lapsen Säästöstartin huomioon hallitusohjelman kirjausta toteuttaessaan. FA:n mallin peruspilarit: Valtion luovuttama alkupääoma, esimerkiksi 300 euroa jokaista Suomen sosiaaliturvan piiriin syntyvää lasta kohden. Laaja sijoituskohdevalikoima, johon kuuluu osakkeiden lisäksi esimerkiksi rahastoja, arvopapereita ja sijoitusvakuutuksia. Säästöstarttiin sijoitettua varallisuutta tai sen tuottoa ei ole mahdollista nostaa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Varallisuutta tai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme