Tuulisähkön tukijärjestelmä on tuottajalle turvallinen, mutta valtiolle kallis ja joustamaton
− Kun EU:n asettamien ja hallitusohjelmaan kirjattujen energia- ja ilmastotavoitteiden mukaista lakia alettiin valmistella vuonna 2008, tuulisähkön tuotanto oli Suomessa lähes nollassa. Valmistelussa päädyttiin esittämään hallitukselle kuluttajarahoitteista mallia, mutta perustuslaillisista syistä tuen rahoitus muutettiin lopulta budjettirahoitteiseksi. Samalla hallinnollisesti päätetty takuuhintainen syöttötariffi – markkinahinnan ja tuottajalle maksettavan tavoitehinnan erotus – siirsi markkinahinnan alenemisriskin valtiontalouteen ja veronmaksajille, kertoo johtava tilintarkastaja Pertti Saarelainen.
Tuulivoimatuotannon tukeminen syöttötariffilla on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi tukijärjestelmäksi. Vuonna 2011 markkinahinta kääntyi laskuun noin 50 eurosta ja päätyi vuonna 2015 noin 30 euroon megawattitunnilta. Nykyennusteet sähkön tulevasta hintakehityksestä ovat sekä Suomessa että Euroopassa jakaantuneita. Markkinahinta 33 €/MWh aiheuttaisi tukikaudella 2017–2030 runsaan 3 miljardin euron menot, ja hinnalla 50 €/MWh tuki jäisi hieman yli 2 miljardiin euroon. Tuulivoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta jää tukitoimien ja tuotannon lisäyksen jälkeenkin vain noin 3,5 prosenttiin kokonaistuotannosta ja alle 3 prosenttiin kulutuksesta.
Kun vuodesta 2016 alkaen tuulisähkön tavoitehinta on ollut 83,50 €/MWh ja esimerkiksi tariffijaksolla 3/2016 markkinahinta oli kolmen kuukauden keskiarvolla 31,62 €/MWh, tuottajalle maksettava osuus oli 51,88 €/MWh eli yli 60 prosenttia tavoitehinnasta.
Kun markkinahinta on alhaalla, tukena maksettava osuus on korkea ja tuen kustannustehokkuus on heikko. Vuosina 2017–2030 valtion varoista maksettava tuulisähkön tuotantotuki riippuu markkinahinnan lisäksi muun muassa tuulisähkön tuotantokapasiteetista ja tuulisuudesta, joka voi vuositasolla vaihdella jopa 20 prosenttia. Tuella on enimmäismäärä 53,50 €/MWh, jos sähkön markkinahinnan keskiarvo kolmen kuukauden aikana on alle 30 €/MWh, mutta tämä hintaleikkuri on toteutunut toistaiseksi vain kerran.
Syöttötariffi on tukimuotona tuottajalle turvallinen, mutta valtion menotalouden hallinnan ja ohjattavuuden kannalta jäykkä järjestelmä. Tuen voimassaolon aikana sen tarkoituksenmukaisuuteen ja kustannuksiin ei juuri kyetä vaikuttamaan olosuhteiden muuttumisen edellyttämällä tavalla. Valtion tukijärjestelmiä valmisteltaessa tulisikin määritellä tavoitteet tuen kustannustehokkuuden suhteen ja arvioida mahdolliset vaikutukset markkinoiden toimintaan koko tukijärjestelmän elinkaaren ajan. Tarkasteluun tulisi sisällyttää myös vaihtoehto, jossa tukihanketta ei toteuteta.
***
Lisätietoja:
- johtava tilintarkastaja Pertti Saarelainen p. 09 432 5799, pertti.saarelainen@vtv.fi
- tuloksellisuustarkastuspäällikkö Leena Juvonen, p. 09 432 5729, leena.juvonen@vtv.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Energistödets effekter ska bedömas och stödet riktas noggrannare15.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Stödet för energiinvesteringar som är avsett att främja den gröna omställningen maximerar inte de önskade målen. Statens revisionsverk rekommenderar att resultatmålen och stödkriterierna preciseras.
Energiatuen vaikutukset arvioitava ja tuki kohdennettava tarkemmin15.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Vihreää siirtymää edistämään tarkoitettu energiainvestointien tuki ei maksimoi haluttuja tavoitteita. VTV suosittaa tulostavoitteiden ja tukikriteerien tarkentamista.
Drygt en fjärdedel av kandidaterna i välfärdsområdesvalet och en femtedel av kandidaterna i kommunalvalet har öppnat sin valfinansiering2.4.2025 09:56:24 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket har Liberalpartiet och Gröna förbundet hittills gjort flest förhandsredovisningar i välfärdsområdes- och kommunalvalet.
Reilu neljännes aluevaaliehdokkaista ja viidennes kuntavaaliehdokkaista on avannut vaalirahoitustaan2.4.2025 09:56:24 EEST | Tiedote
VTV kertoo, että tähän mennessä suhteellisesti eniten ennakkoilmoituksia alue- ja kuntavaaleissa ovat tehneet Liberaalipuolue ja Vihreä liitto.
Drygt en fjärdedel av partifinansieringens externa bidrag redovisades retroaktivt12.3.2025 12:15:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Statens revisionsverks granskning hade alla externa bidrag som partierna och partiföreningarna fått inte redovisats på det sätt som lagen kräver. Under granskningarna gjordes ett betydande antal retroaktiva redovisningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme