Irma Thesleffistä Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian ulkomainen jäsen
Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia NAS on valinnut akateemikko Irma Thesleffin (s. 1948) ulkomaiseksi jäsenekseen.
Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä Irma Thesleff on tutkinut hampaan ja muiden elinten kehityksen säätelyn molekulaarisia mekanismeja. Hänen luomansa nisäkkään hampaan mallin avulla on pystytty selvittämään sikiökehityksen lisäksi kehityshäiriöiden syntymekanismeja ja lajien evoluutiota.
Irma Thesleff valmistui hammaslääketieteen tohtoriksi vuonna 1975. Hän toimi lasten hammashoidon ja oikomisopin professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1990–1995, akatemiaprofessorina vuosina 1998–2003, Helsingin yliopiston Kehitysbiologian huippuyksikön johtajana vuosina 1999–2001 ja Suomen Akatemian Kehitysbiologian tutkimusohjelma -huippuyksikön johtajana vuosina 2002–2007.
Suomen Akatemian myöntämän akateemikon arvonimen Thesleff vastaanotti 2014.
Irma Thesleff on kunniatohtori McGill-yliopistossa Montrealissa, Leuvenin yliopistossa Belgiassa, Debrecenin yliopistossa Unkarissa, Göteborgin yliopistossa ja Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa, Oslon yliopistossa Norjassa sekä Kööpenhaminan yliopistossa Tanskassa.
Thesleff on kutsuttu Suomalaisen Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran, Euroopan molekyylibiologian järjestön (EMBO) sekä amerikkalaisen tiedejärjestöjen kattojärjestön (American Association for the Advancement of Science, AAAS) ja National Academy of Medicine (NAM) jäseneksi.
Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian ulkomaisiksi jäseniksi on aiemmin valittu akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta, akateemikko Ilkka Hanski (1953–2016) Helsingin yliopistosta, akateemikko Riitta Hari Aalto-yliopistosta, akateemikko Olli V. Lounasmaa (1930–2002) Aalto-yliopistoa edeltäneestä Teknillisestä korkeakoulusta sekä professori Tuija I. Pulkkinen Aalto-yliopistosta.
Akatemian jäseniksi on valittu myös Helsingin yliopistossa tutkijanuransa aloittaneet, Suomen ulkopuolelle siirtyneet Albert de la Chapelle, Ari Helenius, Erkki Ruoslahti ja Kai Simons.
Vuonna 1863 perustetussa Yhdysvaltain kansallisessa tiedeakatemiassa on tällä hetkellä 2 290 aktiivijäsentä ja 475 ulkomaista jäsentä. Jäsenistä noin 200 on saanut Nobelin palkinnon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
akateemikko Irma Thesleff
irma.thesleff@helsinki.fi
Puh. 050 301 6897
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko
Helsingin yliopisto, Viikin kampus
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lääkkeille vastustuskykyisten syöpäsolujen nujertamiseen uusia keinoja9.1.2025 10:22:36 EET | Tiedote
Lääkeresistenssi hankaloittaa syöpähoitoja, mutta uusi tutkimus paljastaa sen syntymekanismeja ja tarjoaa keinoja estää syöpäsoluja kehittämästä vastustuskykyä lääkkeille.
Ihmisoikeuskasvatuksen puute on uhka demokratialle ja oikeusvaltiolle – Suomi ei ole mallimaa9.1.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Suomalaisesta opettajankoulutuksesta puuttuu systemaattinen ihmisoikeuskasvatus. Tämä puute uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota, sillä kouluopetuksen puutteiden vuoksi kansalaiset eivät välttämättä saa tarvittavia tietoja ja taitoja, joilla voisi kriittisesti vastuuttaa päättäjiä ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Maatalouden ilmastovaikutuksia laajasti selvittävälle tutkimukselle kahden miljoonan rahoitus8.1.2025 09:19:11 EET | Tiedote
Uusi tutkimus etsii kokonaisvaltaista käsitystä ruuantuotannon ja maatalouden ilmastovaikutuksista. Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa tarkastellaan suoria kasvihuonekaasupäästöjä sekä ilmastoa viilentäviä aerosolihiukkasia. Business Finlandin ja kumppaniyritysten rahoitus hankkeelle on 2 miljoonaa euroa.
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme