Ämmässuo 30 vuotta - kaatopaikasta kiertotalouden edelläkävijäksi

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus aloitti toimintansa yhdyskuntajätteen kaatopaikkana 1.9.1987. Viime vuosien aikana jätteenkäsittelykeskus on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Tänä päivänä Ämmässuo on kiertotalouden edelläkävijä ja moderni ekoteollisuuskeskus, jossa jalostetaan materiaalivirtoja uusiksi tuotteiksi.

- Jätteen hyötykäytön lisääminen, energia- ja resurssitehokkuus sekä ympäristön tilan parantaminen ovat globaalisti merkittäviä teemoja, joihin HSY on vahvasti sitoutunut. Näitä arvoja olemme pyrkineet noudattamaan myös Ämmässuolla sen koko historian ajan, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Jo rakentamisvaiheessa Ämmässuolla huomioitiin ympäristön suojeleminen muun muassa tarkkaan suunnitellulla pohjan eristämisellä. 2000-luvulle tultaessa jätteenkäsittelyn piti mukautua entistä tiukempien säädösten mukaiseksi. Uusi edistyksellinen kaatopaikka korvasi vanhan loppuvuodesta 2007.

Yksi merkittävä teko oli ilmastonmuutosta aiheuttavan kaatopaikkakaasun keräyksen aloittaminen jo 1990-luvulla. Aluksi kerätty kaasu poltettiin soihduissa. Vuodesta 2004 alkaen se johdettiin kaukolämmön tuotantoon Kivenlahden voimalaitokseen.

- Vuonna 2010 avasimme Ämmässuolle yhden Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Ämmässuon oma kaasuvoimala tuottaa kaiken alueella tarvittavan sähkön ja lämmön. Tuotantomäärä vastaa 5000 omakotitalon sähköntarvetta, kertoo HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo.

Iso askel kohti kiertotaloutta otettiin jo vuonna 1993, kun käynnistettiin biojätteen käsittely ja erilliskeräys Pohjois-Helsingissä. Viisi vuotta myöhemmin keräys kattoi koko pääkaupunkiseudun. Tällä hetkellä Ämmässuolla käsitellään noin 50 000 tonnia biojätettä vuodessa biokaasuksi ja kompostimullaksi. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä uudessa biokaasuvoimalassa. 

Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä väheni vuosi vuodelta jätteen lajittelu- ja hyödyntämismahdollisuuksien lisääntyessä, kunnes vuonna 2014 Vantaalle avattu jätevoimala lopetti sekajätteen viemisen Ämmässuolle kokonaan. Alueen käytön pääpaino siirtyi loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen ja hyödyntämiseen.

Ekomo on moderni kiertotalouden keskittymä

Tänä päivänä Ämmässuo tunnetaan ekoteollisuuskeskuksena, Ekomona, joka on moderni jätehuollon ja kiertotalouden risteyskohta, jossa yritykset ja muut toimijat kehittävät uusia ratkaisuja kiertotalouteen sekä tekevät yhteistyötä toistensa ja HSY:n kanssa.

- Etsimme aktiivisesti uusia tapoja hyödyntää aiemmin kaatopaikalle päätyneitä jätteitä.  Jalostamme niistä uusia tuotteita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakentamisessa. Tavoitteenamme on, että alueen toimijat hyötyvät toistensa resursseista, kuten materiaalivirroista, energiasta ja osaamisesta. Tällöin jätteiden syntyminen minimoidaan ja alueella tuotettua energiaa käytetään tehokkaasti. Alueella on myös hyvät mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan, Inkinen toteaa.

HSY tutkii muun muassa puhdistamolietteen uusia ja innovatiivisia hyödyntämismenetelmiä. HSY selvittää myös, miten orgaanisia jätteitä ja jätevoimalan kuonia voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Jätteen laatua ja määrää tutkitaan säännöllisesti lajittelututkimuksilla ja alueelle tulevat jätevirrat on mallinnettu materiaalitehokkuuden edistämiseksi. Uusiutuvan energian tuotantoa pyritään lisäämään jatkuvasti, ja alueella kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen.

NCC Industry Oy käsittelee kivilouhetta Blominmäen jätevedenpuhdistamon työmaalta, ja se avasi muun muassa kierrätysasfalttia raaka-aineena käyttävän asfalttiaseman. Delete Finland Oy valmistaa rakennusten purkamisessa tai betoniteollisuudessa syntyvästä betoni- ja tiilijätteestä uusiokiviainesta. Tarpaper Recycling Finland Oy välivarastoi Ämmäsuolla kattohuopajätettä. Kekkilä Oy käsittelee ja jatkojalostaa kompostia.

- Ämmässuo tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä kiertotalouden keskittymä, jossa HSY ja alalla toimivat yritykset tekevät monipuolista yhteistyötä ja toteuttavat teollisten symbioosien tunnusmerkit täyttävää toimintaa. Hankkeita suunnitellaan koko ajan, Kouvo kertoo tulevaisuuden visioista.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Raimo Inkinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, puh. 045 6357 741, raimo.inkinen@hsy.fi (tavoitettavissa to 31.8. klo 9.00–10.00 ja jälkeen klo 16.00).

Jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, puh.
040 8681 048,  petri.kouvo@hsy.fi (tavoitettavissa klo 12.30 saakka ja jälkeen klo 16.00).

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus: www.hsy.fi/ammassuo