F-kaasudirektiivi johti ympäristöasioissa allikkoon

- Jos lainsäädännöllä estät viinan myynnin, viinan hinta ei todellakaan putoa, vaan muutamat haalivat itselleen järkyttävät varastot ja keräävät hyödyn tilanteesta. Sama tapahtui kylmäaineiden kanssa, luonnehtii Calefa Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tamminen nykytilannetta.

Fossiilisten polttoaineiden käytön asteittainen lopettaminen ja korvaaminen päästöttömällä sähköllä on Keski-Euroopan voimakkain ympäristötrendi. Lämpöpumppu tarjoaa siinä loistavan tien niin lämmitykseen kuin jäähdytykseen. Samalla käyttöenergia siirtyy sähkölle, joka pystytään tuottamaan hiilivapaasti.

- Mikä aikaisemmin on lämmitetty fossiilisella polttoaineella, on ollut tarkoitus korvata maalämmöllä, ilmalämmöllä tai teollisuuden hukkalämmöllä, Tamminen kiteyttää.

Tämä kehitys on nyt katkolla.

Korvaavat energiamuodot hyödyntävät lämpöpumpputeknologiaa. Kylmäaineet, joita Euroopassa käytetään useissa miljoonissa lämpöpumpuissa, maksavat tällä hetkellä jopa kymmenkertaisesti sen, mikä niiden hinta oli vasta vuosi sitten. Hinnat ovat voimakkaassa kasvussa. Tämä on johtanut siihen, ettei vanhoja lämpöpumppuja huolleta.

- Hintojen nousu on johtanut hyvien ratkaisujen kannattavuuden heikkenemiseen ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamiseen. Mentiin ojasta allikkoon, Tamminen toteaa viitaten EU-säädökseen, joka on aiheuttanut koko ilmiön.

Tämä tuskin oli EU:n tarkoitus?

Miljoonissa eurooppalaisissa lämpöpumpuissa käytössä olevan kylmäaineen jyrkkä hinnannousu johtuu F-kaasudirektiiviksi kutsutusta EU:n ympäristöasetuksesta, joka rajoittaa tietyn ilmaston lämpenemistä kuvaavan raja-arvon ylittävien kylmäaineiden saatavuutta Euroopassa.

Kiintiöt pienenevät vuosi vuodelta, kunnes vuonna 2030 saatavuuden osalta ollaan nollassa.

- Ajatus asetuksessa oli, että uudet lämpöpumput käyttäisivät uusia kylmäaineita ja sitä mukaa kun vanhat siirtyvät eläkkeelle, ne korvautuvat paremmilla. Haasteena on se, että tässä välissä vanhat lämpöpumput kaipaavat huoltoa, Tamminen sanoo.

Kun kylmäaine on tolkuttoman kallista, huolto jätetään tekemättä ja laite toimii epätaloudellisesti ja huonosti. Tai vaihtoehtoisesti laite jää kokonaan käyttämättä. Laki on kääntynyt ympäristönsuojelunäkökulmaa vastaan. Kylmäainehintojen nousu heijastuu ympäristöystävällisten ratkaisujen kannattavuuden heikkenemiseen ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamiseen.

Korvaavia kylmäaineita on tuotu runsaasti markkinoille, mutta ne käyvät vain uusiin laitteisiin. Lisäksi hintojen nousu näkyy silläkin puolella.

- Vanhan kylmäaineen hinta määrittää uuden kylmäaineen hinnan. Uusi on aina vanhaa kalliimpi. Ollaan saatu ala sellaiseen laukkaan, että se vaarantaa järkevät ratkaisut, Tamminen sanoo.

Onko tilanteelle mitään tehtävissä?

Osasiko kukaan odottaa­ mihin F-kaasudirektiivi johti, Calefan toimitusjohtaja Vesa Tamminen?

- Enemmistölle tuntuu tulleen yllätyksenä, että seurauksena oli näin jyrkkä hintojen nousu. Kun F-kaasudirektiivi runnottiin läpi, suljettiin silmät siltä mitä se todellisuudessa merkitsee.

Miten laki sitten olisi kannattanut toteuttaa?

- Rajoittavan lainsäädännön luominen on hemmetin vaarallista. Uskon, että siirtyminen olisi pitänyt tehdä kannustavana toimenpiteenä sen sijaan, että se tehtiin rajoittavana lainsäädäntönä. Kun F-kaasudirektiivistä tehtiin rajoittava lainsäädäntö, sitä käytetään hyväksi ja sitä kautta laki kääntyi ympäristönsuojelunäkökulmaa vastaan.

Mitä sitten tilanteelle pitäisi tehdä?

Tamminen kääntää katseen kohti Euroopan Unionin päätöksentekoon vaikuttamista. Päätöksiä tekee suuri joukko ihmisiä, joihin kaikkiin vaikutetaan tiiviillä yhteydenpidolla, jota myös lobbaukseksi kutsutaan.

- Päätökset EU:ssa eivät synny mitenkään yksinkertaisella, saati sitten analyyttisellä tavalla, Tamminen aloittaa.

- Olisi tärkeää, että suomalaiset toimijat seuraisivat mitä Euroopassa tehdään ja mitä tapahtuu, ettei tiputa markkinoilta pois, kun suuret toimijat lobbaavat Euroopassa omia tarpeitaan.

- Mikäli omia tarpeitaan ja toiveitaan ei tuo kenellekään vaikuttajalle aktiivisesti esille, on turha toivoa niiden sisältyvän päätökseen. Suomalaiset taitavat olla kovin passiivisia vaikuttajia, Tamminen pohtii.

Lobbaa lobbaajaa

Bryssel on täynnä erilaisia lobbausjärjestöjä, joiden ainoa tehtävä on vaikuttaa syntyvien päätösten sisältöön omalta jäsenistöltään saamiensa tavoitteiden mukaisesti. Suomalaisten kannattaisi osallistua niiden toimintaan aktiivisemmin, Calefa Oy:n Vesa Tamminen toteaa.

Tällä hetkellä F-kaasudirektiiviin ollaan vaikuttamassa Euroopan Lämpöpumppuyhdistys EHPAn kautta, jonka tehtävä on edistää lämpöpumpputeknologian käyttöä energiansäästössä sekä uusiutuvan energian käytössä Euroopassa. EHPA toimii suoraan yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Jäseninä on laajasti valmistajia, komponenttitoimittajia, tutkimuslaitoksia ja projektitoimittajia ympäri Eurooppaa. Suomesta mukana on vain pari yritysjäsentä.

Tamminen kehottaa suomalaisia liittymään aktiivisemmin koko Eurooppaa koskevaan päätöksentekoon etujärjestöjen kautta. Yhteistoiminnalla ääni tärkeissä asioissa saadaan kuuluville.

- Euroopan Lämpöpumppuyhdistys EHPAn kautta saa valtavasti käyttöön ajankohtaista tietoa. Järjestöön on helppo päästä mukaan, toiminta tapahtuu käytännössä englanniksi.