Aalto-yliopisto

Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Aalto-yliopistossa tehtyyn ekologiseen Ioncell-pukuun

Jaa
Ioncell on uusi menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista. Rouva Haukion puvun kangas on tehty suomalaisesta koivusta, ja puvun suunnittelusta ja valmistuksesta vastaa Aallon opiskelijoiden ja asiantuntijoiden monialainen tiimi.
Aikaisempia projekteja varten värjättyjä Ioncell-lankoja sekä näytetilkkuja. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aikaisempia projekteja varten värjättyjä Ioncell-lankoja sekä näytetilkkuja. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Aalto-yliopistossa suunniteltuun ja tehtyyn iltapukuun. Puvun materiaaliksi valittiin Ioncell-kuitu ja kuidun raaka-aineeksi kotimainen koivu.

Ioncell on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämä menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista, kuten kierrätyspaperista ja -pahvista tai tekstiilijätteestä. Ioncell-kuitu on ekologinen vaihtoehto paljon vettä ja viljelyalaa vaativalle puuvillalle, öljypohjaiselle polyesterille sekä viskoosille, jonka valmistuksessa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja.

”Ioncellistä tehty kangas tuntuu miellyttävältä. Siinä on kaunis kiilto, se värjäytyy hyvin ja laskeutuu kauniisti. Ioncell on upea materiaali, joka sopii myös arvokkaaseen pukuun. Tärkeintä kuitenkin on, että se on ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto”, sanoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen.

Tulevaisuudessa vanhat Ioncell-tekstiilit voidaan myös kierrättää uuden kuidun raaka-aineeksi useita kertoja.

”Kierrätysmateriaaleista tehdyt Ioncell-kuidut ovat laadultaan erinomaisia. Esimerkiksi vanhoista puuvillafarkuista valmistamamme Ioncell-kuitu on alkuperäistä kuitua vahvempaa”, kertoo tekstiiliteknologian asiantuntija Marja Rissanen.

Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat kehittäneet Ioncell-menetelmää useiden vuosien ajan, ja tällä hetkellä valmistellaan pienimuotoisen koetuotannon aloittamista. Tiimissä on mukana muun muassa puunjalostuksen, kemian, muotoilun ja tekstiili- ja vaatetusalan asiantuntijoita ja opiskelijoita. Pirjo Kääriäisen mukaan monialainen yhteistyö on valtava voimavara pitkän tähtäimen materiaalitutkimuksessa.

”Meillä Aallossa on nyt koko tekstiilin valmistusketju aina kuidunvalmistuksesta lankoihin, kankaisiin ja valmiisiin tuotteisiin saakka. Ja lahjakkaat opiskelijamme ovat tietysti mukana myös tämän ainutlaatuisen puvun toteuttamisessa."

Katso videot

Ioncell materiaalina

Metsästä kankaaksi

Lisätietoja Ioncellistä

Ioncell.fi

_______________________________________________________________________

Kysymyksiä ja vastauksia

Mikä Ioncell on?

Ioncell on Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä niin sanottujen selluloosamuuntokuitujen valmistukseen. Markkinoilla olevista selluloosamuuntokuiduista yleisin on viskoosi.

Ioncell-kuitujen valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen kehittämää myrkytöntä ja turvallista ionista liuotinta. Kuidun raaka-aineena voidaan käyttää puusta valmistettavaa liukosellua, kierrätyspaperia tai -pahvia sekä tekstiilijätettä. Rouva Haukion puvun raaka-aine on koivusta tehty liukosellu, joka on peräisin Stora Enson Joensuun tehtaalta.

Tekstiilikuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Valmiit kuidut karstataan ja kehrätään langaksi muiden tekstiilikuitujen tapaan.


Katso video Metsästä kankaaksi Aallon YouTubessa.

Mikä tekee Ioncell-kuiduista ekologisen vaihtoehdon?

Tekstiilikuitujen kysyntä lisääntyy maailmassa yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Samalla puuvillan viljelyala supistuu ja tieto öljypohjaisten tekokuitujen ympäristöhaitoista, kuten mikromuoveista, lisääntyy.

Puu kasvaa etenkin Suomessa ilman kastelua ja torjunta-aineita. Puun vuotuinen kasvu Suomessa ylittää tällä hetkellä selvästi hakkuut ja luonnollisen poistuman.

Puusta tehty tekstiilikuitu myös sitoo puuhun varastoituneen hiilen itseensä koko kuidun käyttöiän ajan, joka kierrätysmahdollisuuden ansiosta voi olla hyvinkin pitkä.

Tekstiilien vieminen kaatopaikalle kiellettiin Suomessa vuonna 2016. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia kierrätetyistä tekstiileistä kuitenkin poltetaan energiaksi, jolloin myös niiden sitoma hiili vapautuu ilmakehään. Tämä vältetään, jos tekstiilijäte jalostetaan uudestaan tekstiilikuiduksi – esimerkiksi Ioncell-menetelmällä.

Selluloosapohjaisena kuituna Ioncell on myös biohajoava, eikä siitä luonnollisesti irtoa mikromuoveja.

Milloin Ioncell-tuotteita voi ostaa kaupoista?

Tällä hetkellä Ioncell on vielä tutkimusvaiheessa. Siitä on valmistettu lukuisia uniikkituotteita, kuten mekkoja, huiveja, takki ja iPad-kotelo.

Valmistelut pilottilinjaston rakentamiseksi on jo aloitettu, ja tämänhetkisen arvion mukaan se olisi käytössä vuonna 2020. Pilottilinjastolla kuitua voidaan valmistaa selvästi isompia määriä kuin laboratoriossa. Jos pilotointi onnistuu hyvin, menetelmä voi olla valmis teollisen mittakaavan tuotantoon vuonna 2025.

Katsoaksesi videon lähteestä youtu.be, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen ja tekstiiliteknologian asiantuntija Marja Rissanen kertovat Ioncellin ominaisuuksista.Siirry videokanavalle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pirjo Kääriäinen
Työelämäprofessori (Professor of Practice), Aalto-yliopisto
p. 050 381 0217 
pirjo.kaariainen@aalto.fi


Katri Makkonen
Tasavallan presidentin viestintäpäällikkö 
p. 040 560 3103

Kuvat

Aikaisempia projekteja varten värjättyjä Ioncell-lankoja sekä näytetilkkuja. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aikaisempia projekteja varten värjättyjä Ioncell-lankoja sekä näytetilkkuja. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Lataa
Ioncell-tiimiläisiä. Menetelmän kehitystä Aallossa vetävä professori Herbert Sixta on kuvassa toinen vasemmalta. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Ioncell-tiimiläisiä. Menetelmän kehitystä Aallossa vetävä professori Herbert Sixta on kuvassa toinen vasemmalta. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Lataa
Jenni Haukion puvun kangas kudotaan käsin. Värjäys tehdään vasta kudonnan jälkeen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Jenni Haukion puvun kangas kudotaan käsin. Värjäys tehdään vasta kudonnan jälkeen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Lataa
Työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Lataa
Tältä Ioncell-kuitu näyttää ennen kuin se kehrätään langaksi. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Tältä Ioncell-kuitu näyttää ennen kuin se kehrätään langaksi. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Nimitys: Tiina Alahuhta-Kasko Aalto-yliopiston hallituksen jäseneksi5.12.2024 11:10:15 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on valinnut kauppatieteiden maisteri Tiina Alahuhta-Kaskon yliopiston hallituksen uudeksi jäseneksi 1.1.2025 alkaen. Hallituksen jäsenten kausi on kolmevuotinen. Alahuhta-Kasko on Marimekko Oyj:n toimitusjohtaja ja toiminut yhtiössä erilaisissa johtotehtävissä vuodesta 2005 alkaen. Tiina Alahuhta-Kasko tuo Aalto-yliopiston hallitukseen laajaa käytännön kokemusta liike-elämästä ja johtamisesta sekä monialaisesta yritys-yliopisto-yhteistyöstä ja erityisesti luovien alojen kytkemisestä liiketoimintaan. Tiina Alahuhta-Kaskolla on kauppatieteiden maisterin tutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta sekä CEMS Global Alliancen myöntämä CEMS Master in International Management -tutkinto. Hän on suorittanut johtamiskoulutusohjelmia Harvard Business Schoolissa sekä IMD Business Schoolissa. Hän toimii hallituksen jäsenenä muun muassa Finnairissa ja Climate Leadership Coalition -verkostossa. Hän on IMD Business Schoolin Foundation Boardin jäsen, Aalto-yliop

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye