Etla: Trumpin kauppapolitiikka uhkaa viedä työpaikkoja Suomestakin

Presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikka on kiihdyttänyt kauppasotaa ja luonut epävarmuutta koko maailmantalouteen. Trump näkee Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämän todisteena aiemmasta epäonnistuneesta kauppapolitiikasta ja tähtää hallinnollaan kauppasopimusten purkamiseen sekä alijäämien vähentämiseen. Tutkijoiden mukaan tämä on monella tapaa ongelmallinen käsitys eikä perustu empiiriseen näyttöön.

Etlan tänään julkistaman tutkimuksen ”Tulleja ja uhkauksia – presidentti Trumpin kauppapolitiikka ja sen seuraukset Suomelle” (ETLA Muistio 73) mukaan kauppataseen alijäämien kasvulla ei ole selvää yhteyttä talouskasvuun.

-        Itse asiassa Yhdysvaltojen talous on kehittynyt suotuisasti, samalla kun kauppataseen alijäämät ovat kasvaneet. Kauppataseen epätasapainot mittaavat ylipäänsä heikosti kauppapolitiikan ja kauppasopimusten oikeudenmukaisuutta, huomauttaa Etlan tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala.

Nilsson Hakkalan, Tero Kuusen ja Maria Wangin tutkimuksessa käydään läpi yksityiskohtaisesti Trumpin hallinnon toimenpiteitä ja harjoitetun kauppapolitiikan vaikutuksia – myös Suomeen. Yhdysvallat oli viime vuonna Suomen neljänneksi suurin tavaroiden vientimaa ja palveluviennissä toiseksi tärkein kohdemaa. Suomi vie tavaraa Yhdysvaltoihin myös välillisesti muiden maiden, kuten Kiinan, kautta. Välillisesti tullit voivat vaikuttaa myös palveluvientiin, esimerkiksi hissien vientiin liittyvän huollon kautta.

Tutkimuksessa eriteltiin lisätullien Suomeen kohdistuvia arvonlisä- ja työllisyysvaikutuksia (liitteenä taulukko). Jos kaikki uhatut tullit toteutuisivat, olisi arvonlisän vähennys Suomessa arviolta 193 miljoonaa euroa ja koko EU:n alueella noin 28 miljardia. Suhteutettuna bkt:hen lisätullien vaikutukset eivät olisi Suomelle kovin suuria (0,09 prosenttia). Työllisyysvaikutuksena Suomesta voisi kuitenkin kadota noin 2900 työpaikkaa.

Tutkijat huomauttavat, että laskelmat mahdollisesti aliarvioivat todellisia vaikutuksia, eivätkä sisällä esimerkiksi kerrannaisvaikutuksia, joita niiden aiheuttamalla epävarmuudella on esimerkiksi rahoitusjärjestelmään. Tullien vaikutukset yksittäisiin toimialoihin voivat myös olla suhteessa suurempia - vaikka tappiot koko maan tasolla olisivatkin pieniä.

-        Esimerkiksi uhatuissa autotulleissa vaikutus kohdistuisi lähinnä autoteollisuuteen, mikä työllisti Suomessa vuonna 2014 noin 6900 ihmistä. Jos tullien aiheuttama 854 hengen vähennys kohdistuisi pelkästään tähän lukuun, olisi työllisyysvaikutus toimialalla jo yli 12 prosenttia miinuksella, pohtii Katariina Nilsson Hakkala.

Laskelmat perustuvat myös oletukseen, että yritykset eivät muuta tuotantoketjujaan tai vaihda alihankkijoitaan. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että yritykset siirtävät esimerkiksi tuotteiden valmistusta ja kokoonpanoa maihin, joita Trumpin hallinnon asettamat tullit eivät koske. Suomen kohdalla se voisi merkitä esimerkiksi autojen kokoonpanoteollisuuden siirtoa EU:n ulkopuolelle, mikäli EU:n autoviennille Yhdysvaltoihin asetetaan lisätulleja.

Nilsson Hakkala, Katariina – Wang, Maria – Kuusi, Tero: Tulleja ja uhkauksia – presidentti Trumpin kauppapolitiikka ja sen seuraukset Suomelle (ETLA Muistio 73).