Työsuojelurahasto palkitsee ajankohtaisia hankkeita – Pidempiä työuria, aivoergonomiaa ja yhteistä vuorovaikutusosaamista

Työsuojelurahasto jakaa 40-vuotisjuhlavuonnaan kolme 5 000 euron tunnustusstipendiä rahoittamilleen hankkeille. Edellisen kerran rahasto myönsi tunnustusstipendejä vuonna 2009.

Tunnustuksen saajat ovat Jyväskylän yliopiston tutkimushanke Ikääntyneiden työurat – työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely (JATKIS), Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä ja Tessa Horilan väitöstutkimus Vuorovaikutusosaamisen yhteisyys työelämän tiimeissä.

Työsuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Juha Antila toteaa, että hankkeissa on tartuttu ajankohtaisiin aiheisiin ja tuotettu uutta ja merkittävää tietoa sekä hyvä käytäntöjä työelämän kehittämiskohteisiin. Antilan mukaan tulokset ovat sovellettavissa laajemminkin työelämässä.

Työntekijöille enemmän tietoa eläkeuudistuksesta

Jyväskylän yliopiston Jatkis-hanke tuotti uutta tietoa yli 50-vuotiaiden hoitajien eläkkeelle siirtymisen ja eläkkeellä työskentelyn aikomuksista. Kontekstina oli vuoden 2017 eläkeuudistus ja tarve työurien pidentämiseen.

Yliopistosairaalassa tehdyn kyselyn mukaan yli 50-vuotiaat hoitajat tiesivät eläkeuudistuksesta varsin vaihtelevasti. Lisäksi he kokivat muutokset kielteisinä.

– Eläkeuudistuskeskustelua on käyty pitkälti kansantalouden näkökulmasta. Rinnalle kaivattaisiin yksilöllisempää lähestymistapaa. Ikääntyvät työntekijät tarvitsevat erityisesti lisää tietoa eläkeuudistuksen tuomista muutoksista ja sen tarjoamista vaihtoehdoista eläkkeelle jäämisen ja työssä jatkamisen kannalta, KTT Monika von Bonsdorff sanoo.

– Mikäli eläkeikää lähestyvät eivät tunne uudistuksen kannustinpiirteitä, niiden halutut vaikutukset jäävät vähäisiksi. Eniten työntekijät olivat saaneet tietoa mediasta. Heille pitäisi tarjota enemmän tietoa niin työpaikan kuin ammattijärjestön ja eläkekassan kautta. Työnantaja ei välttämättä koe velvollisuudekseen viestiä asiasta, mutta toisaalta sen voisi katsoa kuuluvan hyvään ikäjohtamiseen, luottamuksen lisäämiseen ja tulevien henkilöstöresurssien kartoittamiseen.

Tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn vastanneista merkittävä osa oli halukkaita jatkamaan työskentelyä nykyisessä ammatissa 63 ikävuoden jälkeen. Hyvä työkyky ja oman työn hallinta lisäsivät halukkuutta työssä jatkamiseen.

Tutkimuksessa pilotoitiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa kehitetty työkalu pohjustamaan ikääntyvien työntekijöiden eläkeaikaista työskentelyä.

Hoitotyön aivokuorma kuriin kognitiivisella ergonomialla

Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke osoitti, että hoitotyö on korostuneesti aivotyötä, jossa painottuvat kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaatimukset. Hanke osoitti myös, että hoitotyön aivokuormaa voi onnistuneesti taltuttaa kognitiivisen ergonomian keinoin.

Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa toteaa, että toistuvat keskeytykset olivat osoittautuneet kuormittavimmaksi riskitekijäksi työturvallisuusvaarojen arvioinnissa. Hän etsi keinoja tilanteen korjaamiseksi ja löysi tarpeeseen Työterveyslaitoksen Aivotyö toimivaksi -menetelmän. Kehittämishankkeessa Työterveyslaitoksen asiantuntijat muokkasivat menetelmän onnistuneesti hoitotyöhön sopivaksi.

Työyksiköissä lähtötilanne selvitettiin aivotyöindeksikyselyllä sekä lisäksi haastatteluin ja havainnoinnein. Aivotyöpajoissa sovittiin uusista toimintavoista, joiden avulla työtä voi sujuvoittaa ja aivokuormaa keventää.

Kehittämishanke on saanut laajaa julkisuutta, ja Työterveyslaitos on jalkauttanut tuloksia Aivotyö toimivaksi hoitotyössä -viestintäkampanjassa.

Toimiva vuorovaikutus tiimissä ei ole vain rationaalista

FT Tessa Horilan väitöskirja Vuorovaikutusosaamisen yhteisyys työelämän tiimeissä tarkastelee vuorovaikutusta osaamisena ja yhteisenä ilmiönä. Vuorovaikutustaidot eivät Horilan mukaan ole myötäsyntyisiä – eivät yksilön eivätkä tiimin ominaisuutena. Kyse on osaamisesta, jota voi kehittää.

Horila korostaa vuorovaikutusta koskevan yhteisen ymmärryksen merkitystä. Käsittävätkö tiimin jäsenet hyvän vuorovaikutuksen samalla tavalla? Onko tiimissä yhteisymmärrys toimivasta johtamisviestinnästä, hyvästä tavasta organisoida kokouksia ja tehdä päätöksiä?

– Ihmisillä voi olla erilaisia näkemyksiä asiasta. Joskus voisi olla hyvä pohtia, miksi ja millaisin käsityksin ja odotuksin viestimme tiimissä niin kuin teemme.
Väitöstutkimuksen mukaan toimiva vuorovaikutus ei aina ole kustannustehokasta, virtaviivaista tai edes rationaalista vaan moniulotteista ja rönsyilevää.

– Yksi tutkimistani tiimeistä käytti paljon sanaleikkejä, vitsailua ja tarinointia. Tällä dramatisoinnilla rakennettiin yhteisiä merkityksiä tiimistä ja sen päätöksistä. Jopa tehottomalta vaikuttavaa jutustelua ei tarvitse pelätä, vaan polveileva vuorovaikutus voi esimerkiksi edesauttaa ideoinnissa ja luovuudessa.

Lisätietoa:
Viestintäasiantuntija Päivi-Maria Isokääntä, Työsuojelurahasto, puh. 050 593 3475,
paivi-maria.isokaanta@tsr.fi

Professori, akatemiatutkija Monika von Bonsdorff, Vaasan yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, puh. 040 541 2524, monika.von.bonsdorff@uwasa.fi

Apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff, Jyväskylän yliopisto, puh. 0400 342 692,   mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi

Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puh. 044 707 7754, katri.mannermaa@satasairaala.fi

FT Tessa Horila, Jyväskylän yliopisto, puh. 044 350 2237, tessa.horila@jyu.fi

Hankkeet: 115192 Ikääntyneiden työurat – työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely (JATKIS), 116505 Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä, 115257 Yhteinen vuorovaikutusosaaminen työelämän tiimeissä -väitöskirjatyö, www.tsr.fi