Tunteiden johtaminen työpaikalla on järkevää

Työntekijöiden puhe on täynnä tunneilmaisuja! Ahdistusta, pelkoa, vihaa, riittämättömyyttä. Tai intoa, joka niin helposti sammuu ilman vastakaikua. Ihmiset kamppailevat yksin vaikeiden tunteiden kanssa, koska osaajan oletetaan kykenevän suhtautumaan kaikkeen coolisti.

Näin muistelee eräänlaista havahtumista dosentti, yliopistotutkija Päivi Hökkä Jyväskylän yliopistosta.

– Olimme tutkineet kauan työelämää, työssäoppimista, ammatillista identiteettiä ja toimijuutta. Lopulta emme voineet sivuuttaa tunteita, jotka ovat niin vahvasti läsnä nykytyössä. Toimijuuden määrittelyyn ei enää riitä, että ihminen nähdään rationaalisena päänä, vaan hän on työelämässäkin kokonainen ihminen kaikkine tunteineen.

Hökän mukaan suomalaiset ovat hyviä strategia- ja asiajohtajia mutta eivät niin hyviä innostuksen, työnilon ja intohimon johtamisessa. Vaikeita tunteita ei osata tunnistaa, sanoittaa ja hyväksyä. Työntekijöiden energiaa palaa tunnekuorman kantamiseen yksin heikossa tunneilmastossa.

 Hökkä vastaa meneillään olevasta Tunto-tutkimushankkeesta, joka käsittelee tunnetoimijuutta organisaation muutoksessa. Tutkimuksessa kehitetään ja tutkitaan uudenlaista tunteiden tiedostamiseen, ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen kohdistuvaa interventiota, joka on toteutettu kahdessa keskikokoisessa organisaatiossa.

– Interventioilla on analyysien perusteella pitkäkestoista vaikuttavuutta. Tunnetaidot valautuvat työyhteisöön ja lisäävät työhyvinvointia.


Realismia pakkopositiivisuuden sijaan

Hökkä korostaa, että kyse ei ole pakkopositiivisuudesta vaan realismista, jossa vaikeatkin tunteet kyetään kohtaamaan rakentavasti.

Tutkimusorganisaationa on ollut Tampereen Tilapalvelut Oy, jossa vietiin läpi Emergy Oy:n asiantuntija-avulla tunneilmaston ja toimintakulttuurin kehittämishanke. Tuki oli tarpeen muutoksessa, kun kaupungin liikelaitos yhtiöitettiin ja rooli muuttui palveluntuottajaksi.

Tilapalveluiden hallintopäällikkö Mauri Heikkinen kertoo, että uuden edessä henkilöstö koki esimerkiksi pelkoa, miten itselle käy. Toisaalta muutosintoiset turhautuivat, kun prosessi eteni heidän mielestään hitaasti.

Emergyn vetämissä tunnejohtamisen työpajoissa edistettiin johdon, esimiesten ja henkilöstön valmiuksia ymmärtää, kohdata ja käsitellä strategisessa muutoksessa esiin nousevia tunnereaktioita.

– Se ei ollut hömppää eikä kikkakokoelma. Saimme tieteelliset perustelut, miksi tunnetaidot, niiden johtaminen ja hyvä tunneilmasto ovat tärkeitä organisaatioissa, jotka aikovat pärjätä ja voida hyvin.

Heikkisen mukaan tunnetaidot eivät poista konflikteja eivätkä tee yrityksestä automaattisesti parempaa. Itse hän sai työpajoissa oivalluksia ja välineitä parempiin tunnetaitoihin.

– Jokainen voi muuttaa omaa käytöstään, suhtautumista kollegoihin ja virittymistä toisten tunteisiin.

Tunneilmaston johtamisella vältetään negatiiviseen jumittuminen, kun kuunnellaan, mitä kielteiset tunteet kertovat, Heikkinen kertoo.

Tunneilmaston kehittäminen kiinnostaa yrityksiä ja organisaatioita kasvavassa määrin, tietää Jarkko Rantanen, psykologi, kirjailija ja Emergy Oy:n perustajaosakas.

– Tunteiden johtaminen työelämässä on tosi järkevää. Se on vaikuttavaa ja tuloksellista. Ei ole hyvä tapa elää työssä eikä muuallakaan ahdistuneena ja riittämättömyyttä kokien. Työelämässä on kollektiivista tuskaa, jota ei saa jättää yksittäisen työntekijän omaksi ongelmaksi.

Mitattua tietoa tunnetiloista ja oppimisesta

Moodmetric-älysormus virittyneisyyttä mittaamaan ja LearningTracker-älypuhelinsovellus tunnetiloja kartoittamaan. Siinä Tampereen yliopiston innovatiiviset välineet tutkia asiantuntijuuden kehittymistä ja siihen liittyviä tunnetiloja työssäoppimisen kontekstissa.

– Tunteilla on vaikutusta oppimiseen ja menestymiseen työelämässä. Uusilla mittareilla saadaan dataa, jolla on uutuusarvoa. Aiemmin tunnetiloja on ollut vaikeata mitata työpaikalla, ja itsearvioinnit eivät ole olleet niin luotettavia, professori Petri Nokelainen kertoo.

Tutkimusta tehdään kahdessa tekniikan alan yrityksessä vuosina 2019–2020. Aineistoa kerätään paitsi älyinstrumenteilla, myös kyselyllä ja haastatteluilla.

– Tulokset lisäävät ymmärrystä tunnetilojen yhteydestä oppimiseen sekä oppimista ja subjektiivista urakehitystä rajoittavista ja edistävistä tekijöistä organisaatioissa. Tieto auttaa yrityksiä kehittämään oppimisympäristöjään, tukemaan ammatillista kasvua ja lisäämään työhyvinvointia – ja pitämään kiinni hyvistä osaajista.

Lisätietoa:
Yliopistotutkija Päivi Hökkä, Jyväskylän yliopisto, puh. 040 805 3640, paivi.hokka@jyu.fi
Hallintopäällikkö Mauri Heikkinen, Tampereen Tilapalvelut Oy, puh. 040 773 4505, mauri.heikkinen@tilapa.fi
Psykologi, partner Jarkko Rantanen, Emergy Oy, puh. 050 528 4808, jarkko@emergy.work.com
Professori Petri Nokelainen, Tampereen yliopisto, puh. 040 557 4994, petri.nokelainen@tuni.fi

Hankkeet: Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa (TUNTO) 117357, Tunneilmaston ja toimintakulttuurin kehittäminen strategisen muutoksen tukena 117340, Asiantuntijuuden kehittyminen, tunteet ja työpaikka oppimisympäristönä 118083