Caruna nostaa jälleen sähköverkkomaksuja – eikö verkkoyhtiöille riitä mikään?
Sähköverkkoyhtiöt ovat korottaneet siirtomaksuja kiihtyvään tahtiin. Viime vuonna lähes 40 verkkoyhtiötä ilmoitti hinnankorotuksista, ja tänä vuonna jo 20 verkkoyhtiötä on päätynyt samaan.
Sähkömarkkinalakiin on tulossa verkkoyhtiöiden pyynnöstä muutos, joka antaa mahdollisuuden pidentää alituoton perintää asiakkailta neljän vuoden sijaan peräti kahdeksaan vuoteen. Energiavirasto määrittelee valvontamallissaan sähköverkkoyhtiöille kokonaishinnoittelutason. Jos yhtiö ei ole pystynyt nostamaan hintaa tämän neljän vuoden aikana tuohon kokonaishinnoittelutasoon, yhtiölle syntyy alijäämää eli alituottoa. Alituotolla tarkoitetaan siis sitä erotusta, minkä verran yhtiö olisi voinut periä siirtomaksuja yhtiön maksimituoton puitteissa verrattuna siihen, mitä yhtiö on laskuttanut. Siirtomaksujen korotuskatto, 15 prosenttia, hillitsee vuosittaisia kertakorotuksia.
Keväällä Caruna sai hakemuksensa perusteella mahdollisuuden pidentää tasausjaksoa kertaluontoisesti, mutta nyt lainsäädäntöön ollaan tuomassa sama oikeus kaikille verkkoyhtiöille. Alituoton tasausjakson perinnän pidennystä on perusteltu sillä, että siirtomaksut pysyisivät tasaisempina ilman suuria vuotuisia korotuksia. Kuitenkin Caruna Oy ilmoitti eilen nostavansa siirtomaksuhintoja lähes 4 % marraskuun alusta, ja Elenian heinäkuussa ilmoittama korotus on peräti 6,5 %.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen pitää ilmoitusta pöyristyttävänä: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä? Nyt kun lainsäädäntöön ollaan tuomassa menetelmää, joka mahdollistaa verkkoyhtiöille jatkuvan maksimituoton perinnän, verkkoyhtiöt jatkavat korkeita hinnankorotuksia. Perustavanlaatuinen kysymys on, eikö sääntelyn tulisi turvata heikommassa asemassa olevan kuluttajan tilanne eikä kasvattaa monopoliyhtiöiden tuottoa?”
Sähköverkkoyhtiöitä valvoo Energiavirasto 4+4 vuoden jaksoissa. Valvontamallissa asetetaan yhtiöille kohtuullinen tuotto. Viimeisen neljän vuoden aikana tuottoprosentti on keskimäärin yli 6,8 %, tänä vuonna hieman yli 6 %. ”Nykyisessä nollakorkomaailmassa, jossa väläytellään negatiivista talletuskorkoa myös kuluttajille, verkkoyhtiöiden monen prosentin takuutuotto on räikeä ylilyönti. Kohtuullinen tuotto tulee määrittää vähäiseksi tuotoksi ja tuotto tulee sitoa peruskorkoon. Verkkoyhtiöt ovat monopoleja ja yhtiöt pystyvät vähentämään kaikki kulunsa. Sen lisäksi yhtiöille taataan vielä kohtuuttoman kova tuotto”, vaatii Savolainen.
Ensi vuonna, 2020, alkaa valvontajakson jälkimmäinen neljän vuoden periodi. Investoinnit siirtyvät taajamista haja-asutusalueille, ja investointien määrä kasvaa merkittävästi. LUT-yliopiston tutkielman (2019) perusteella toimitusvarmuusinvestoinnit ovat tehtävissä jopa miljardi euroa arvioitua edullisemmin. Omakotiliitto vaatii, että verkkoyhtiöiden sääntelyä tulee tarkentaa myös investointien osalta. Yhtiöiltä tulee edellyttää investointien kustannustehokkuutta haja-asutusalueille, ja yhtiöiden tulee esittää Energiavirastolle vaihtoehtoiset investointilaskelmat eri menetelmille. Tällöin voidaan osoittaa, että ehdotettu investointitapa on kustannustehokkain. Maakaapelointi on ylivoimaisesti kallein tapa ja tuottoisin verkkoyhtiöille. ”Se, että sähköverkot kaivetaan haja-asutusalueella maan alle, ei välttämättä ole älykästä toimintaa eikä varsinkaan tee siitä älyverkkoa”, Savolainen toteaa.
Lisätietoja:
Talvimyrskyjen seurauksena sähkömarkkinalakia muutettiin vuonna 2013. Laki edellyttää, ettei verkon vioittuminen saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tunnin ja muualla yli 36 tunnin sähkönjakelun keskeytystä. Kun vuonna 2016 arvioitiin sähköverkkoihin vaadittavan 8 miljardin euron investoinnit, niin jo vuonna 2018 investointien määräksi arvioitiin yhteensä jopa 9,5 miljardia euroa vuosille 2016–2028.
Suomen Omakotiliitto ry, puh. 09 680 3710, www.omakotiliitto.fi
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74 000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajan ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500 000 vapaa-ajan asunnon omistajan etua.
LUT-yliopisto, Pro gradu -tutkielma. Muukkonen, Aleksi (2019). Improvements in regulation and investments in Finnish electricity distribution business: customer perspective. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050314169
Liite:
tiedote_omakotiliitto_verkkoyhtiot.doc
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaija SavolainenToiminnanjohtaja
Edunvalvonta, yleisjohto, sidosryhmät, viestintä.
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Omakotiliitto edustaa pientalo- ja vapaa-ajan asukkaita, toimii kohderyhmän edunvalvojana ja tarjoaa monipuolisia jäsenpalveluita. Olemme valtakunnallinen, poliittisesti riippumaton ja yleishyödyllinen kansalaisjärjestö, jossa on yli 230 jäsenyhdistystä, joihin kuuluu jo 70 000 jäsentä (kotitaloutta). Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa omakotitaloa, joissa asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Lisäksi Suomessa on noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, joita käyttää 2,4–2,9 miljoonaa ihmistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Omakotiliitto ry
”Kaupunkeja rakennetaan rakennusteollisuuden tarpeisiin ja liikennejärjestelmien tukemiseksi”, kritisoi Vuoden Omakotivaikuttaja26.3.2025 16:23:06 EET | Tiedote
Vuoden Omakotivaikuttajan tunnustuksen saanut kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara olisi valmis mylläämään uusiksi koko tämänhetkisen kaupunkirakentamisen.
Mökkiläisten keski-ikä nousee – palveluntarve tuo työtä maaseudulle12.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Mökillä olo ja etätyön tekeminen mökillä ovat vähentyneet parin viime vuoden aikana. Samalla mökin omistajien keski-ikä on noussut. Tämä käy ilmi Vapaa-ajan asukkaiden liiton VAAL ry:n tekemästä laajasta tutkimuksesta, johon vastasi 1 133 mökkeilijää. Aikaisempi tutkimus tehtiin vuonna 2022, jolloin koronan vuoksi mökeillä vietettiin erityisen paljon aikaa.
KORJATTU TIEDOTE // korjattu sähköyhtiöiden nimet // Kuntien väliset erot asumiskustannuksissa laskeneet - Kalleimmat asumiskulut Nurmijärvellä, edullisimmat Seinäjoella5.3.2025 14:05:15 EET | Tiedote
Suomalaiset maksavat arjen asumiskustannuksistaan, eli sähkö-, vesi- ja jätemaksuista sekä kiinteistöverosta, huomattavan erilaisia summia eri puolilla maata. Omakotiliiton tuore selvitys ruotii yhdeksättä kertaa kunta- ja aluekohtaisesti päätettäviä maksuja sadassa kunnassa, joissa asuu 84 prosenttia suomalaisista.
Kuntien väliset erot asumiskustannuksissa laskeneet - Kalleimmat asumiskulut Nurmijärvellä, edullisimmat Seinäjoella5.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset maksavat arjen asumiskustannuksistaan, eli sähkö-, vesi- ja jätemaksuista sekä kiinteistöverosta, huomattavan erilaisia summia eri puolilla maata. Omakotiliiton tuore selvitys ruotii yhdeksättä kertaa kunta- ja aluekohtaisesti päätettäviä maksuja sadassa kunnassa, joissa asuu 84 prosenttia suomalaisista.
Tehomaksut uhkaavat nostaa kotitalouksien sähkölaskuja3.12.2024 09:08:50 EET | Tiedote
Omakotiliittoa huolettaa, nähdäänkö lakiuudistuksissa kokonaiskuvaa. Kotitalouksia vaaditaan tällä hetkellä vahvasti siirtymään fossiilisista polttoaineista sähkönkäyttöön, joka lisää sähkön kulutusta. Nyt käsillä oleva uudistus uhkaa nostaa uusilla lisämaksuilla lähes 2,7 miljoonan pientalossa asuvan asumiskustannuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme