Väitös 12.10.2019: Uusi näkökulma lukemisen aivotutkimukseen – Koeolosuhteista luonnollisen tilanteen tarkasteluun (Loberg)
Aivotutkimuksessa on aiemmin tutkittu lukemista keinotekoisissa tilanteissa, jotka poikkeavat tavanomaisesta lukemisesta merkittävästi. Esimerkiksi tekstit on esitetty koehenkilölle näyttöruudulla yksi sana kerrallaan nopeahkona sarjana.
Otto Loberg tutki psykologian väitöstyössään uudella tavalla luonnollisen lukemisen aikaista aivotoimintaa rinnakkaisrekisteröidyllä katseenseuranta-aivosähkökäyrällä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten sanojen ominaisuudet vaikuttavat rinnakkaistuviin katselukäyttäytymisen ja aivojen sähköisen toiminnan piirteisiin kouluikäisillä lapsilla luonnollisen lukemisen aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lukusujuvuuden yhteyttä näihin seikkoihin.
Luonnollisissa lukemistilanteissa koehenkilön sähköistä aivotoimintaa tarkasteltiin väitöstutkimuksessa tehokkaan katseenseurantalaitteen (eye tracker) ja aivosähkökäyrän (EEG) yhdistelmällä sekä soveltamalla uusimpia analyysimenetelmiä. Perinteisesti lukemisen aikaista katselukäyttäytymistä ja sähköistä aivotoimintaa on tarkasteltu toisistaan irrallisina ilmiöinä. Se on johtunut aivovastetutkimuksen metodologisista rajoitteista, sillä rajoittamattoman katselukäyttäytymisen tuottaman aivosähkökäyrän analysointi perinteisin menetelmin on hankalaa.
Loberg havaitsi, että luonnollisen lukemisen aikaiset aivojen sähkötoiminnan muutokset esiintyivät usein rinnakkain katselukäyttäytymisen muutoksien kanssa. Tämä antaa tukea näkemykselle, jonka mukaan katselukäyttäytyminen ja aivokuoren sähköinen toiminta ovat suorassa vuorovaikutussuhteessa lukemisen aikana. Lukusujuvuuden havaittiin olevan yhteydessä niin aivojen sähköiseen toimintaan kuin katselukäyttäytymiseenkin luonnollisen lukemisen aikana.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan käyttää katselukäyttäytymisen ja sähköisen aivotoiminnan vuorovaikutuksen teoreettisen ymmärryksen edistämiseen, ja sitä kautta hyödyntää esimerkiksi lukutaitoa tukevien interventioiden kehittämiseen. – Luonnollisen lukemisen aikaisen sähköisen aivotoiminnan tutkimus on kokonaisuudessaan kuitenkin vasta alkuvaiheessa, ja siten perustutkimusta aiheesta tarvitaan lisää, väittelijä muistuttaa.
YTM Otto Lobergin psykologian väitöskirjatyön "Co-occurrence of Oculomotor Behaviour and Electrocortical Brain Activity during Naturalistic Reading and Word Recognition" tarkastustilaisuus on yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212) lauantaina 12.10. klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii tohtori Olaf Hauk (University of Cambridge, UK) ja kustoksena professori Paavo Leppänen. Väitöstilaisuus on englanninkielinen, lectio on suomenkielinen.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 131, ISSN 2489-9003, ISBN 987-951-39-7849-5 (PDF), https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65589
Taustatietoja:
Loberg kirjoitti ylioppilaaksi Jämsänkosken lukiosta 2006. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineena kehityspsykologia vuonna 2014. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston psykologian laitos, Eino Jutikkalan rahasto ja Suomen Akatemia.
Lisätietoja
Otto Loberg, otto.h.loberg@jyu.fi, 0503258798
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme