Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.

Viruksia on kaikkialla. Useimmat luonnossa esiintyvät virukset ovat vaarattomia ihmisille, ja niillä voi olla tärkeä rooli ekosysteemien toiminnalle. Viime vuosien aikana on löydetty jättiviruksia, jotka voivat olla kooltaan jopa bakteerien kokoisia. Nämä virukset infektoivat ameeboita ja muita mikroskooppisia eliöitä. Suurin osa tähän mennessä tunnistetuista jättiviruksista on löydetty Euroopasta ja Etelä-Amerikasta, ja niiden elinkiertoja ja levinneisyyttä tunnetaan huonosti.
Suomalaisella jättiviruksella ranskalaisia sukulaisia
Jyväskylän yliopistossa aloitetussa tutkimuksessa eristettiin jättiviruksia ensimmäistä kertaa Suomesta. Jyvaskylavirukseksi nimetty jättivirus löytyi ympäristönäytteitä sekoitettaessa Acanthamoeba castellanii -ameebaviljelmään. Viruspartikkeli on halkaisijaltaan 200 nanometriä, eli noin kaksi kertaa influenssa- tai koronavirusta suurempi.
- Kansainvälisen yhteistyön avulla selvitimme Jyvaskylaviruksen perimän ja rakenteen, ja sen havaittiin olevan sukua aiemmin Ranskasta eristetyille Marseilleviruksille. Lisäksi ympäristönäytteissä havaittiin muitakin uusia jättiviruksia, iloitsee professori Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopistosta.
Uusi jättivirus säätelee maaperän mikrobipopulaatioita
Tutkijoiden tekemä löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä maaperässä ja vesistöissä, jopa pohjoisissa ympäristöissä.
- Havainto auttaa meitä ymmärtämään paremmin mikrobien välisiä vuorovaikutuksia ja virusten roolia kaikkien eliöiden populaatioiden säätelijänä. Lisäksi tieto tuottaa uutta tietoa jättivirusten rakenteista, selventää Sundberg.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä eLife-sarjassa.
Artikkelin tiedot:
-
G. M. D. F. Almeida, I. Arriaga, B. L. de Azevedo, M. Leppänen, J. S.Abrahao, J.Andreani, Davide Zabeo, J. Ravantti, N. G. A. Abrescia, L.-R. Sundberg: Genomic and structural insights into Jyvaskylavirus, the first giant virus isolated from Finland. eLife13:RP103492
-
Doi-numero: https://doi.org/10.7554/eLife.103492.3
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Lotta-Riina Sundberg, lotta-riina.sundberg@jyu.fi, +358408053931
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Cefmof rahoittaa Jyväskylän yliopiston viisivuotista vetytutkimusta 1,325M eurolla14.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) on myöntänyt 1,325 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopistolle vetytutkimuksen vahvistamiseen sekä kestävän liikenteen ja kiertotalouden edistämiseen. Viisivuotista tutkimusohjelmaa tukee myös yliopiston oma 250 000 euron rahoitusosuus.
Lihasmuistille löytyi uusi selitys lihasten proteiineista – voimaharjoittelun vaikutus säilyy jopa yli kaksi kuukautta14.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat selvittivät tuhansien lihasproteiinin määriä lihaksissa ja löysivät niistä uuden mahdollisen selityksen lihasmuistille. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että lihas “muistaa” harjoittelun proteiinitasolla. Muistijälki aiemmasta voimaharjoittelusta säilyy lihasten proteiineissa jopa yli kaksi kuukautta.
Miten teillä nukuttiin? Muistoja kaivataan arkistoon10.4.2025 11:47:53 EEST | Tiedote
Yksin, kahdestaan, siskonpedissä, teltassa, sängyssä, sohvalla tai istualtaan, kotona, kylässä, päiväkodissa tai luennolla, kainalossa, torkkuen, hirsiä kiskoen, liian vähän tai liian paljon. Nukumme elämästämme huomattavan osan, mutta se miten nukumme, vaihtelee suuresti. Kukaan ei myöskään nuku samalla tavalla läpi elämän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme