Yhdenvertaisten lahjasoluhoitojen aloittaminen vaatii lahjoituksia sukusolupankkeihin
Ensimmäiset yliopistosairaalat ovat aloittaneet hedelmöityshoidot lahjoitetuilla sukusoluilla. Lahjasoluhoitoja tarjotaan yhdenvertaisesti niin nais-miespareille, naispareille kuin itsellisille naisille. Lahjasoluhoitoihin hakeutuvan taustalla on kokemus siitä, että oma toive lapsen saamisesta ei toteudu. Lahjasoluhoitoihin tarvitaan lahjoitettuja sukusoluja, sekä siittiöitä että munasoluja. Sairaanhoitopiirit ovat käynnistämässä omien sukusolupankkiensa toiminnan.
Yliopistosairaaloista TAYS ja HUS ottavat jo lähetteitä vastaan. TYKS aloittaa lahjasiittiöhoidot ensi vuonna. OYS ja KYS käynnistävät toimintaansa ensi vuoden aikana, kun luvat sukusolupankin toimintaan ovat kunnossa. Lahjasoluhoitoja koskee normaali hoitotakuu, mutta jos julkisten klinikoiden sukusolupankeissa ei ole riittävästi lahjoitettuja soluja, hoitotakuu ei voi toteutua. Lahjoitetuista sukusoluista on kova pula ja tästä johtuen niitä tarvitsevat joutuvat odottamaan pitkään, jotta hoidot voidaan aloittaa. Lahjoitettujen sukusolujen avulla voidaan mahdollistaa lasta toivovan pariskunnan tai itsellisen naisen toive lapsesta.
Sukusoluja voi lahjoittaa perusterve aikuinen
Munasoluja voi lahjoittaa perusterve 20–35-vuotias nainen, jolla ei ole merkittävää ylipainoa. Siittiöiden lahjoittajaksi kelpaa perusterve 20–45-vuotias mies. Solujen lahjoittajat eivät saa tupakoida, eikä suvuissa saa esiintyä perinnöllisiä sairauksia. Sukusolujen lahjoittamisen motiivina on halua auttaa. Sukusolujen lahjoituksesta maksetaan hedelmöityshoitolain mukainen korvaus aiheutuneista kuluista ja ansionmenetyksestä.
Lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyys. Sukusolujen lahjoittajalla ei ole mitään juridisia velvollisuuksia tai oikeuksia lahjasoluista syntyvää lasta kohtaan. Yhden lahjoittajan sukusoluista saa lain mukaan syntyä lapsia korkeintaan viiteen perheeseen.
Yliopistollisen sairaalan sukusolupankkiin lahjoitettuja sukusoluja käytetään julkisen terveydenhuollon hoidossa olevien potilaiden hedelmöityshoidoissa. Julkisia lapsettomuushoitoja voivat saada Suomessa kotipaikkaoikeuden omaavat henkilöt, jotka täyttävät hoitoon pääsyn kriteerit.
Lahjasoluhoidot voivat mahdollistaa monelle lasta toivovalle unelman omasta lapsesta, kuten eräs lahjasolujen avulla vanhemmaksi tullut on todennut: “Olen oppinut, että kaikki ei ole elämässä itsestäänselvää. Lahjasoluhoitojen avulla tunnen saaneeni ainutlaatuiset lapset.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Johanna Repo, toiminnanjohtaja, johanna.repo@simpukka.info, 040 480 8676
Piia Savio, hankevastaava Helminauha-hanke, piia.savio@simpukka.info, 045 7873 5433
Sateenkaariperheet ry
Juha Jämsä, toiminnanjohtaja, juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi, 044 997 1956
Etsitkö haastateltavaa? Ota yhteyttä: jenni.huhtala@simpukka.info, hankesuunnittelija, Helminauha-hanke
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Vuodesta 2019 toiminut Helminauha-hanke on Simpukka ry:n alaista toimintaa. Helminauhassa tarjotaan tietoa ja tukea lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille ja lahjasoluilla alkunsa saaneille henkilöille.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Keskenmenojen puutteellinen hoito voi johtaa lapsitoiveesta luopumiseen8.10.2024 10:14:58 EEST | Tiedote
Keskenmenosta aiheutuva suru, pelko ja puutteellinen hoito ja kohtaaminen terveydenhuollossa voivat johtaa lapsitoiveesta luopumiseen. Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan keskenmenosta aiheutuvat hyvinvointihaitat vaikuttavat jopa vuosia keskenmenon jälkeen. Tiistaina 15.10.2024 vietettävä keskenmenon kokeneiden päivä antaa äänen keskenmenon kokeneille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme