Jyväskylän yliopisto

Na­no­tut­ki­mus sai lä­hes kak­si mil­joo­naa eu­roa bio­so­vel­lus­ten ke­hit­tä­mi­seen

Jaa
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt avustuksia Jyväskylän yliopiston luonnontieteiden tutkimuksiin tänä vuonna kaikkiaan lähes kaksi miljoonaa euroa. Kaikki avustuksia saaneet tutkijat työskentelevät matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja myös Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.
Professori Perttu Permi etsii NMR- spetroskopian laboratoriossa Nanotiedekeskuksessa entsyymeistä keinoja tuhota antibiooteille vastustuskykyisiä Staphyloccus aureus-bakteereja. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Professori Perttu Permi etsii NMR- spetroskopian laboratoriossa Nanotiedekeskuksessa entsyymeistä keinoja tuhota antibiooteille vastustuskykyisiä Staphyloccus aureus-bakteereja. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Professori Perttu Permi sai lähes 700 000 euroa Staphyloccus aureus -bakteereja tuhoavien entsyymien tutkimukseen.
Staphyloccus aureuksen vastustuskyky antibiooteille on kasvanut nopeasti – MRSA-kannat voivat olla samanaikaisesti vastustuskykyisiä monille antibioottiluokille, myös niin kutsutuille viimeisen linjan lääkkeille. Vastustuskyky vaikeuttaa hoitoa, lisää kuolleisuutta ja nostaa olennaisesti hoidon kustannuksia.

”Tutkimme entsyymejä, jotka tappavat Staphyloccus aureuksen katkaisemalla glysiinien välisiä sidoksia bakteerin soluseinän peptidoglykaanissa. Sidosspesifisyytensä ja lyyttisen tehonsa ansiosta nämä entsyymit ovat houkutteleva lääkekehityksen kohde. Käytämme useita biofysikaalisia menetelmiä ja edistyneitä bakterologian tekniikoita. Tutkimme peptidaasien säätelytapoja sekä entsyymien ja peptidoglykaanin välisiä vuorovaikutuksia atomitasolla”, kertoo Perttu Permi.

Tutkimus edistää metallisten nanorakenteiden massatuontoa

Apulaisprofessori Jussi Toppari sai yhdessä apulaisprofessori Anton Kuzykin kanssa (Aalto yliopisto) lähes 560 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa kehitetään toiminnallisia optisia nanorakenteita DNA:n itsejärjestyvyyden avulla.

Plasmonisia metallisia nanorakenteita käytetään laajalti fotoniikassa niiden erityisten optisten ominaisuuksien ansiosta. Ominaisuudet riippuvat voimakkaasti nanorakenteiden koosta ja muodosta ja niitä on hankala tuottaa nykyisillä valmistusmenetelmillä.

”Projektissa kehitämme uraauurtavia nanovalmistusmenetelmiä käyttämällä DNA-molekyylin tarkkaa itsejärjestyvyyttä. Ne mahdollistavat metallisten nanorakenteiden massatuotannon ja sitä kautta uudenlaiset optiset laitteet kuten kiraalisen metapinnan. Sitä pystytään hyödyntämään esimerkiksi orgaanisten molekyylien enantiomeerien tunnistamiseen, mikä on tärkeää lääketieteessä”, sanoo Jussi Toppari.

Kehitteillä teknologiaa neuroproteesien valmistamiseen

Professori  Mika Petterssonin tutkimusryhmä sai 450 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa kehitetään grafeeniin perustuvaa joustavaa rajapintaa hermojen ja koneiden väliseen kommunikaatioon. Pitkän ajan tavoitteena on kehittää teknologia neuroprostetiikkaan, joka tarkoittaa ääreishermoston kanssa yhteydessä olevia proteeseja.

”Tutkimuksemme on erittäin poikkitieteellistä ja lopulliset tavoitteet ovat kymmenen vuoden päässä. Lopullisena tavoitteena on, että tutkimus hyödyntää esimerkiksi onnettomuuksissa raajansa menettäneitä, proteesia tarvitsevia ihmisiä. Projektissa lähdetään aivan mikroskooppiselta tasolta kaksiulotteisten materiaalien ominaisuuksista, joita hyödynnetään kehitettäessä kommunikointirajapintaa hermosolujen kanssa”, kuvaa Pettersson.

Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuoren tutkimusryhmä sai 255 000 euron avustuksen geeninsiirtotutkimuksiin. Ryhmä kehittää molekyylibiologian tutkimuksessa keinoja, joilla voidaan hillitä bakteerien nopeasti yleistyvää antibioottiresistenssiä. Jalasvuoren tutkimusryhmän tavoitteena on tuottaa bakteereja, joita voidaan käyttää probioottien tavoin nopeuttamaan esimerkiksi ESBL-kantajuudesta parantumista.

Lisätietoja:
Professori Perttu Permi, perttu.permi@jyu.fi, puh. 040 805 4288
Apulaisprofessori Jussi Toppari, j.jussi.toppari@jyu.fi, puh. 040 805 4123
Professori Mika Pettersson, mika.j.pettersson@jyu.fi, puh. 050 310 9969
Akatemiatutkija Matti Jalasvuori, matti.jalasvuori@jyu.fi, puh. 040 805 3870
Tiedottaja Tanja Heikkinen, Jyväskylän yliopisto, tanja.s.heikkinen@jyu.fi puh. 050 5818351
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience

Avainsanat

Kuvat

Professori Perttu Permi etsii NMR- spetroskopian laboratoriossa Nanotiedekeskuksessa entsyymeistä keinoja tuhota antibiooteille vastustuskykyisiä Staphyloccus aureus-bakteereja. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Professori Perttu Permi etsii NMR- spetroskopian laboratoriossa Nanotiedekeskuksessa entsyymeistä keinoja tuhota antibiooteille vastustuskykyisiä Staphyloccus aureus-bakteereja. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.

Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.

Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote

Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye