Antibioottiresistenssi on nopeasti kasvava uhka. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat maailmalla yleisiä ja leviävät helposti matkailijoiden mukana myös Suomeen.

Kymmenen viime vuoden aikana sekä antibioottien kokonaiskulutus että laajakirjoisten antibioottien kulutus ovat vähentyneet Suomessa. Tästä huolimatta samaan aikaan suolistobakteerien, kuten Escherichia colin, resistenssi on lisääntynyt Suomessa. Siksi markkinoille tarvitaan nopeasti uudella mekanismilla vaikuttavia, tehokkaita antibiootteja.

Ulkomailla sairaalahoitoon joutuvat matkailijat kantavat usein kotiin palatessaan monille antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereja. Tuoreessa Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa 17 prosenttia Euroopassa sairaalaan joutuneista matkailijoista kantoi superbakteeria. Itä-Euroopassa sairaalahoidossa olleista noin 28 prosenttia toi tuliaisena superbakteerin.

Helsingin yliopiston ja HUSin kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti 20 Kaakkois-Aasiaan lähteneen matkailijan altistumista superbakteereille: heistä jokainen sai superbakteeritartunnan reissun ensimmäisellä viikolla. Myöhemmän sekvensointianalyysin avulla selvisi, että ryhmä kantoi yhteensä yli 80 erilaista bakteerikantaa.

Seura- ja harrastuseläinten bakteerien yleinen antibioottiresistenssitilanne on uusimman FINRES-Vet-resistenssinseurantaraportin mukaan pysynyt hyvällä tasolla. Yksittäisten lääkeaineiden kohdalla tiettyjen bakteerien vastustuskyky niitä kohtaan on kuitenkin noussut. Tänään 18.11.2020 vietetään Euroopan antibioottipäivää ja päivän teemana on ”Oikea antibiootti oikeaan vaivaan”.

Uusimman FINRES-Vet-raportin mukaan koirissa esiintyvien bakteerien vastustuskyky antibiooteille on edelleen vähentynyt. Yhtenä syynä on todennäköisesti se, että antibiootteja käytetään entistä vähemmän, jolloin bakteerit eivät pääse kehittämään niille resistenssiä. Kissojen bakteerit ovat edelleen keskimäärin herkempiä antibiooteille kuin koirien.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt avustuksia Jyväskylän yliopiston luonnontieteiden tutkimuksiin tänä vuonna kaikkiaan lähes kaksi miljoonaa euroa. Kaikki avustuksia saaneet tutkijat työskentelevät matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja myös Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.

Suomalaisilla eläinlääkäreillä ei ole normaaliväestöä enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA- ja ESBL-bakteereja, selviää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdystä tutkimuksesta.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuoren tutkimusryhmälle 255 000 euron avustuksen geeninsiirtotutkimuksiin. Ryhmä kehittää molekyylibiologian tutkimuksessa keinoja, joilla voidaan hillitä bakteerien nopeasti yleistyvää antibioottiresistenssiä. Jalasvuoren tutkimusryhmä kehittää bakteereja, joita käytettäisiin probioottien tavoin nopeuttamaan esimerkiksi ESBL-kantajuudesta parantumista.

Suomeen tuotavien broileriemojen on uskottu toimivan antibiooteille vastustuskykyisten ESBL-bakteereiden tartuntareittinä poikasille. Tuoreen tutkimuksen mukaan bakteereita leviää kuitenkin hyvien tuotantokäytäntöjen vuoksi tuontiemojen välityksellä poikasille vain vähän.

Lähes joka toinen HUSin sairaaloissa hoidettu turvapaikanhakija kantaa monille antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria. Suolistobakteerien osalta tilanne on jotakuinkin sama kuin suomalaisilla tropiikin matkailijoilla.

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Kahdesta koirasta vuonna 2015* löydetty antibiooteille erittäin vastustuskykyinen New Delhi -metallo-beetalaktamaasi (NDM) -Escherichia coli -bakteeri oli tarttunut myös koiran omistajaan, paljastaa äskettäin Eurosurveillance-lehdessä julkaistu tutkimus. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta maailmassa kun NDM-bakteerin tarttuminen koiran ja ihmisen välillä on todennettu.

Maahan tuotuja löytökoiria suositellaan eläinlääkäriasemilla käsiteltäviksi riskipotilaina, kunnes niillä esiintyvistä moniresistenteistä bakteereista saadaan lisää tietoa.

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Evira tiedotti eilen löytäneensä tutkimansa suomalaisen broilerinlihan joukosta antibiooteille resistenttejä ESBL-bakteereja ja vastaavia bakteereja sisältävää lihaa. Suomalainen liha on turvallista ja vastuullisesti tuotettua. Broileritiloillamme tehdään kaikki voitava antibiooteille resistenttien bakteerien leviämisen estämiseksi.

Antibiootteihin turvautuva matkailija poimii mukaansa tavallisista superbakteereista kaikkein vastustuskykyisimmät, osoittaa uusi tutkimus.

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille (antibioottiresistenssi) on lisääntynyt viime vuosina nopeasti koirien ja kissojen bakteereissa. Yhä useammin eläinlääkäri joutuu toteamaan, etteivät tavanomaiset antibiootit enää tehoa. Vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yhteydessä antibioottien käyttöön. Tilanteen parantaminen vaatii aktiivisia toimia - antibioottien tarpeetonta käyttöä tulee vähentää.

Suomessa on havaittu ensimmäistä kertaa antibiooteille erittäin vastustuskykyinen NDM-Escherichia coli –bakteeri eläimeltä. Bakteeri tuottaa niin kutsuttua New Delhi -metallo-beetalaktamaasia (NDM), joka hajottaa kefalosporiini- ja karbapeneemiantibiootteja. NDM-bakteerit ovat yleensä vastustuskykyisiä lähes kaikille antibiooteille. Bakteeri eristettiin itäsuomalaisen koiran korvanäytteestä Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Koiraa oli lääkitty useilla antibiooteilla.

Turistiripulin hoitaminen antibiooteilla voi edistää lääkkeille vastustuskykyisten superbakteerien leviämistä, osoittaa tuore suomalaistutkimus.