Valuma-alueen ominaisuudet vaikuttavat vesikasvien esiintymiseen järvissä

Vesikasvit ovat sopeutuneet vähäiseen hiilidioksidiin vesistöissä hyödyntämällä bikarbonaattia. Sitä on runsaasti liuenneena järviin, joiden valuma-alueiden kivilajit ovat kalkkipitoisia, todetaan uudessa tutkimuksessa.
Tutkimusta johtaneen Kööpenhaminan yliopiston professorin Ole Pedersonin mukaan bikarbonaatin hyödyntäminen vaatii paljon energiaa ja on tehottomampaa kuin hiilidioksidin käyttäminen, vaikka pitoisuudet olisivat samat. Kuitenkin kalkkipitoisissa järvissä vesikasvien yhteyttämisteho on selvästi korkeampi, kun ne voivat hyödyntää bikarbonaattia. Tämä selittää bikarbonaattia hyödyntävien vesikasvien runsauden järvissä, joiden valuma-alueella on paljon bikarbonaattia sisältäviä kivilajeja.
Professori Kaj Sand-Jensen Kööpenhaminan yliopistosta jatkaa: ”Voidaksemme osoittaa tämän maailmanlaajuisesti meidän piti ensin analysoida useita trooppisia lajeja ja tutkia niiden suhdetta veden laatuun, koska tätä ei ole tutkittu aiemmin eikä tietoa ole ollut.”
Tutkimuksessa havaittiin, että bikarbonaattia suosivien kasvilajien runsastuminen oli yhdenmukaista trooppisissa ja lauhkean vyöhykkeen kalkkivaltaisissa järvissä. Jokivesissä tulokset olivat erilaiset, koska virtaavan veden hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeat, jolloin jokivesien kasvilajien ei tarvitse erikoistua hyödyntämään bikarbonaattia hiilen lähteenä.
”Pystyimme tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa todistamaan bikarbonaatin tärkeyden vesikasvien esiintymiselle globaalissa mittakaavassa. Järvitutkijana olen erityisen innoissani tutkimuksen tuloksista”, sanoo tutkimukseen osallistunut yliopistotutkija Janne Alahuhta Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksiköstä.
Alahuhta on luonut maailmanlaajuisen järvivesikasvien tutkijaverkoston, joka kattaa yli 20 aluetta eri mantereilla. Verkosto mahdollisti osaltaan tutkimuksen toteuttamisen. Lisäksi Alahuhta toimitti tutkimukseen järviaineistoa Suomesta ja osallistui artikkelin kirjoittamiseen ja kommentointiin.
Tutkimustulosten perusteella voidaan ennakoida, että vesikasvien lajimäärä ja yhteisörakenne tulevat muuttumaan järvissä johtuen ihmisen aiheuttamasta happamoitumisesta, metsätoimenpiteistä ja typpilannoitteiden käytöstä. Lajistomuutokset voivat olla dramaattisia, koska hiilidioksidia käyttävät lajit ovat usein kooltaan pieniä verrattuna suurempiin bikarbonaattia hyödyntäviin lajeihin. Tällä on suoria vaikutuksia niin järvimaisemaan kuin järviekosysteemeihin, koska vesikasveilla on tärkeä merkitys myös muille eläimille suojan ja ravinnon lähteenä.
Suomessa tunnettuja yleisiä suuressa osassa maata kasvavia vesikasveja ovat esimerkiksi pitkävartiset järviruoko, -kaisla ja osmankäämi, kelluvalehtiset lumme ja ulpukka sekä upoksissa kasvavat ahven- ja uistinvita.
Tutkimustulos on julkaistu Science-lehdessä 14.11.2019.
Artikkeli:
Iversen LL, Winkel A, Båstrup-Spohr L, Hinke AB, Alahuhta J, Baattrup-Pedersen A, Birk S, Brodersen P, Chambers PA, Ecke F, Feldmann T, Gebler D, Heino J, Jespersen TS, Moe SJ, Riis T, Sass L, Vestergaard O, Maberly SC, Sand-Jensen K, and Pedersen O (2019), Catchment properties and the photosynthetic trait composition of freshwater plant communities. Science DOI 10.1126/science.aay5945
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija Janne Alahuhta, Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö, puh. 029 448 8061, sähköposti: Janne.Alahuhta@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, pu. 029 448 4091, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Yläkoulun opettajat jäävät yksin oppimisen tuen kanssa – tukimalli kaipaa selkeyttä ja resursseja23.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote
Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea. Yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun oppimisen tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin, Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa.
Kansainväliset opiskelijat arvostavat opetuksen laatua Oulun yliopistossa – työpaikkoja vaikea löytää22.4.2025 05:54:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto tarjoaa vahvan akateemisen perustan ja Oulu turvallisen asuinympäristön, ajattelevat yliopiston kansainväliset opiskelijat. Asuntomahdollisuudet ovat erittäin kilpailukykyisiä verrattuna muihin kaupunkeihin maailmanlaajuisesti.
6G-testikeskuksen ensimmäinen yritysasiakas kehittää luodinkestävää lasia, joka suojaa myös RF-signaaleilta17.4.2025 07:15:27 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston 6G-testikeskus on päässyt aloittamaan yritysasiakkaiden testaustoiminnan. Ensimmäinen asiakas on kotimainen lasinjalostustehdas Tambest, mikä saattaa tuntua yllättävältä.
Sota meissä – Lapin sotaa muistellaan Arktikumissa 26. huhtikuuta16.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Huhtikuun lopussa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota on merkittävä ajanjakso, joka on jättänyt jälkensä niin Suomen historiaan kuin yksittäisten perheiden ja ihmisten muistoihin. Sodan vaikutukset pysyvät lappilaisten mielissä ja elämässä: ne ulottuvat tähän päivään muistojen ja tarinoiden kautta. Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa järjestetään ”Sota meissä – muistoja Lapin sodasta” -tilaisuus lauantaina 26.4.2025 kello 12–16.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme