Väitös 29.11.2019: Liikunta vaikuttaa tuntoaistin ja kivun käsittelyyn aivokuorella

Pekka Hautasaari selvitti liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntalääketieteen väitöskirjassaan tuntoaistin ja kivun käsittelyä aivokuorella sekä liikunnan vaikutusta näihin mekanismeihin.
- Tutkimuksessa havaittiin, että usean vuoden ajan liikunta-aktiivisuudeltaan poikkeavien kaksosparien välillä oli eroa tarkkailun ulkopuolella olevan tuntoaistihavainnon käsittelyssä. Tämä tulos mahdollisesti kertoo siitä, että säännöllinen liikunta edistää aivojen kykyä suodattaa epäolennaisia tuntoaistihavaintoja ympäristöstä tehokkaammin, Hautasaari kertoo.
Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia aivoterveyteen. Liikunnan vaikutusta tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn on kuitenkin tutkittu vähän. Tässä väitöstutkimuksessa tutkittiin terveiden nuorten koehenkilöiden tuntoaistiin ja kivun käsittelyyn liittyviä aivokuoren mekanismeja magnetoenkefalografialla ja elektroenkefalografialla.
Väitöskirjan toisena keskeisenä havaintona oli, että akuutti liikuntasuoritus muokkasi terveillä aikuisilla kivun käsittelyyn yhteydessä olevaa aivorytmiä tunto- ja liikeaivokuorella. Tämä mahdollisesti tukee käsitystä tunto- ja liikeaivokuoren tiiviistä yhteydestä keskushermoston kivunhallintamekanismeihin.
- Nämä aivokuoren perusmekanismien tutkimukset viittaavat siihen, että liikunnalla on yhteys sekä harmittoman että kipua tuottavan tuntoaistimuksen hallintamekanismeihin, Hautasaari kertoo.
Tutkimuksen tulokset tukevat tutkimusalalla vallitsevia käsityksiä liikunnan monipuolisista vaikutuksista keskushermostoon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia kivun hallintaan. Tämän yhteyden taustalla olevat neurobiologiset perusmekanismit eivät kuitenkaan ole vielä hyvin tiedossa. Perus- ja soveltavalla lisätutkimuksella liikunnan vaikutuksista tuntoaistin ja kivun käsittelyyn voidaan edistää liikunnallisten kuntoutuskäytäntöjen kehitystä.
TtM Pekka Hautasaaren liikuntalääketieteen väitöskirjan "Exercise effects on early cortical somatosensory and nociceptive processing in the human brain" tarkastustilaisuus on 29.11.2019 klo 12 Seminarium-rakennuksessa S212. Vastaväittäjänä professori Massimiliano Valeriani (Division of Neurology, Ospedale Pediatrico Bambino Gesù, Italia) ja kustoksena dosentti Ina Tarkka (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Yrjö Jahnssonin säätiö, Juho Vainion säätiö ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Pekka Hautasaari kirjoitti ylioppilaaksi Laanilan lukiosta Oulusta vuonna 2004, ja valmistui fysioterapeutiksi Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2009. Terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan hän valmistui vuonna 2017 Jyväskylän yliopistosta. Sen jälkeen Hautasaari on työskennellyt tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 157, ISSN2489-9003, ISBN978-951-39-7949-2 (PDF), http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7949-2
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apurahatutkija Pekka Hautasaari, pekka.t.hautasaari@student.jyu.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme