Pirunpesästä hiihtokisoihin ja kaupunkimalleihin – 3D-virtualisoinnin pioneerit saivat ensimmäisen Kansallisen avoimen tieteen palkinnon
Kymmenen vuotta sitten Aalto-yliopiston professori Hannu Hyyppä ja tiedetuottaja Marika Ahlavuo alkoivat pohtia, miten kovan työn tuloksia voisi avata muuallakin kuin tiedejulkaisuissa.
Tänään Hyypän vetämä Mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo palkittiin ensimmäistä kertaa myönnetyllä Kansallisella avoimen tieteen palkinnolla. Palkinto tuli muun muassa tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämisestä, tutkimustyön tulosten avoimuudesta ja tieteen paketoimisesta yhteiskunnan tarpeita palvelevaan muotoon. Lisäksi ryhmää kiiteltiin suuren yleisön tavoittamisesta erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien avulla.
”Olemme sekaantuneet tieteen, tutkimuksen ja opetuksen avoimuuteen todella monella taholla”, Hyyppä sanoo.
Kymmenessä vuodessa MeMo on esimerkiksi luonut Ylen urheilutoimitukselle 3D-mallit Lahden ikonisista hiihtoreiteistä, tehnyt Svenska Ylen kanssa Helsingin Juhlaviikoille Lapinlahden sairaalaan sijoittuvan maailman ensimmäisen virtuaalikuunnelman, rikastuttanut taidenäyttelyitä ja teatteria lisätyllä todellisuudella ja ollut tiiviisti mukana lasten taidefestivaali Kutituksessa.
MeMo on Aallon ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yhteisinstituutti ja osa Suomen Akatemian Laserkeilauksen huippuyksikköä. Sen taidokkaat 3D-virtualisoinnit syntyvät laserkeilauksen ja fotogrammetrisen valokuvauksen yhdistelmällä. Laserkeilauksessa mittaushavainnoista muodostuu kohteen geometriaa kuvaava pistepilvi, johon voidaan yhdistää väriarvot valokuvilta.
”Näin saadaan tarkka malli, jonka 3D-artistimme sitten viimeistelevät”, Hannu Hyyppä selittää.
”Prosessi on meille oikeastaan aika simppeli – mutta onhan tässä tarvittavia tekniikoita ja algoritmeja toki hiottu jo 15 vuoden ajan.”
8K-kuvaa kaupungista
MeMolaisia on Aallossa kaikkiaan 25, ja Paikkatietokeskuksen ryhmän kanssa sen koko on yhteensä noin 50 henkilöä. MeMo on liikkuvassa laserkeilauksessa maailman ykkönen, ja sen 3D-studio on maailman kärkeä sekä tekniikan että osaamisen tasossa.
”Olemme koonneet tänne eri alojen osaajia. MeMon menestys on rakennettu nimenomaan ihmisillä. 3D-studio on meille paikka, jossa jakaa tietoa ja ajatuksia”, Marika Ahlavuo sanoo.
Digitalisaatio, kaupungistuminen ja jatkuva oppiminen ovat kolme megatrendiä, joihin MeMolla on paljon annettavaa. Esimerkiksi itseajava auto tarvitsee ympäristöstä mallin, jota se täydentää jatkuvasti laserkeilauksella. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden sovelluksille taas on paljon käyttöä tulevaisuuden oppimisessa.
”Se, millä tavoin ihmisiä autetaan oppimaan koko elinikänsä ajan, on tosi iso kysymys”, Hannu Hyyppä sanoo.
Parhaillaan MeMo on myös käynnistänyt uuden hankkeen Helsingin kanssa. Tarkoituksena on kehittää kaupungista jo tehtyä 3D-mallia niin, että sitä voidaan käyttää mahdollisimman monipuolisesti esimerkiksi oppimisen, kaupunkisuunnittelun, energiaratkaisujen ja yrityselämän kehittämisen apuna.
”Olemme myös testanneet dronessa Hollywoodissakin käytettävää 8K-kameraa, jolla saa todella viimeisteltyjä 3D-kaupunkimalleja”, Hyyppä paljastaa.
Kansallisen avoimen tieteen palkinnon myönsi Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio 25. marraskuuta. Lisätietoja avoimesta tieteestä ja palkinnosta täältä
Katso videot:
https://youtu.be/obwh-ExH3qkPirunpesä on Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva, 23 metriä syvä ja 14 metriä leveä rapaumaonkalo.
https://youtu.be/3szwtxNyi7cMeMo on tehnyt 3D-virtualisointeja monista Kansallismuseon aarteista. Niiden avulla myös äärimmäisen herkät, arvokkaat tai huonokuntoiset esineet voidaan tuoda yleisön ihasteltaviksi – virtuaalisessa muodossa. Videon klarinetti on Kansallismuseon kansatieteellisissä kokoelmissa ja sen on perimätiedon mukaan tehnyt keuruulainen kansansoittaja Herman Saxberg (1830-1909). Lisätietoa klarinetista täällä.
Tarkat 3D-mallit ovat tärkeitä myös vanhojen rakennusten kunnostamisessa ja uudelleenrakentamisessa.
Lue myös:
Entä jos automatkan voisi tehdä rock-konsertissa?
Kun kulttuurikohde tuhoutuu, 3D-digiarkisto auttaa jälleenrakentamisessa
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Pirunpesä on Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva, 23 metriä syvä ja 14 metriä leveä rapaumaonkalo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Hannu Hyyppä
Mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
p. 050 512 2520
hannu.hyyppa@aalto.fi
Tiedetuottaja Marika Ahlavuo
Mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
p. 050 512 2509
marika.ahlavuo@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Perhosen siivet liikkeelle valon voimalla – tutkijoiden kehittämät keinotekoiset lihakset saavat älykankaat mukautumaan muutoksiin ympäristössä18.9.2024 08:50:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Väitöstutkimus: Viides teollinen vallankumous siirtää huomion kohti yhteistä hyvää ja hyvinvointia10.9.2024 14:15:00 EEST | Tiedote
Maailmanlaajuinen teollisuusympäristö on perusteellisen murroksen keskellä. Teollisuus 5.0, jota on kutsuttu myös viidenneksi teolliseksi vallankumoukseksi, on ennen kaikkea lähestymistavan muutos: teollisuuden huomio siirtyy taloudesta, datasta ja automatiikasta kohti yhteistä hyvää, kestävyyttä ja hyvinvointia.
Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa10.9.2024 10:15:00 EEST | Tiedote
Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat vuoden 2025 alusta alkaen. Tulorajojen tarkoitus on kohdentaa ara-asunnot ja niistä koituvat hyödyt aiempaa paremmin pienituloisille. Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain selvitti, miten tulorajat muuttavat asukasvalintaa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta9.9.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen9.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Valtasosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta rakennustyön varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme