Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyvät
Ylistönrinteellä (FYS1) luennoivat:
Evoluutiogenetiikan professori Phillip Watts: Mixed messages from Chernobyl's disturbed ecosystem
Analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen: Kemiaa, kiertotaloutta ja kriittisiä raaka-aineita
Akvaattisten ympäristötieteiden professori Anna Kuparinen: Ekologian ja evoluution rajapinnalla vesistöissä
Kokeellisen ekologian professori Leena Lindström: Vieraslajit: Kokeita muutospotentiaalista
Luentojen jälkeen kahvitilaisuus järjestetään fysiikan laitoksen aulassa.
Päärakennuksella (juhlasali C1) luennoivat:
Kognitiivisen neurotieteen professori Jarmo Hämäläinen: Kuulinko oikein? - Puhe, aivot ja kehitys
Soveltavan kielitieteen professori Karita Mård-Miettinen: Monipuolista kielivarantoa tavoittelemassa: kielikoulutuksen uudistamispyrkimyksiä
Sosiaalityön professori Heli Valokivi: Vanhuus ja sosiaalityö
Suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen: Ele osana viittomakieltä(kin)
Luentojen jälkeen kahvitilaisuus järjestetään Lyhty-rakennuksessa.
Tiivistelmät juhlaluennoista:
Evoluutiogenetiikan professori Phillip Watts:
Mixed messages from Chernobyl's disturbed ecosystem
The accident at the former Nuclear Power Plant at Chernobyl, Ukraine, released massive amounts of radionuclides into the environment. A large area surrounding the accident site (the Chernobyl Exclusion Zone) retains elevated levels of radionuclides. Studies on the wildlife inhabiting the Chernobyl Exclusion Zone should inform about the biological impacts of exposure to elevated levels of radiation. But while some studies imply that ‘wildlife is thriving’ within the Chernobyl Exclusion Zone, other studies, by contrast, find negative effects such as genetic damage or elevated rates of mutation.
“Reasons behind these dissimilar conclusions are multifaceted and highlight the need for more clarity, particularly when popularising scientific data”, says Phillip Watts.
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/05/phillip-watts-evoluutiogenetiikan-professuuriin
Analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen:
Kemiaa, kiertotaloutta ja kriittisiä raaka-aineita
Kemialla on keskeinen rooli globaalien ympäristöongelmien ratkaisussa. Ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi olemme enenevässä määrin siirtyneet uusiutuvien energiantuotantomuotojen sekä älykkäiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöön. Tämä on johtanut siihen, että uusissa teknologioissa tarvittavien kriittisiksi luokiteltujen raaka-aineiden tarve on lisääntynyt merkittävästi. Jotta raaka-aineet saadaan riittämään, on kiertotalouden ja erityisesti raaka-ainekiertoja tehostavalle tutkimukselle selkeä tarve.
Kemia tuleekin olemaan kiertotalouden keskiössä, sillä raaka-ainekiertojen tehostamiseksi tarvitsemme analyyttisen kemian osaamista ja innovatiivisia talteenottotekniikoita. Tutkimusryhmineen Ari Väisänen on kehittänyt prosessin, missä jalometallit saadaan talteen elektroniikkajätteestä ja harvinaiset maametallit kestomagneeteista.
”Tulen työssäni professorina aktiivisesti vaikuttamaan yhteiskunnan päättäjiin, jotta olemassa olevat raaka-aineresurssit otetaan jatkossa tehokkaasti käyttöön”, Väisänen sanoo.
Akvaattisten ympäristötieteiden professori Anna Kuparinen:
Ekologian ja evoluution rajapinnalla vesistöissä
Tutkimukseni käsittelee ekologian ja evoluution vuorovaikutuksia eli sitä, miten lajeissa tapahtuva evoluutio muuttaa lajien tuottavuutta ja vuorovaikutuksia. Aihe on ajankohtainen, sillä muuttuvat ympäristöolosuhteet, kuten lämpötilojen nousu, saattavat aiheuttaa nopeitakin muutoksia lajeissa. Tutkimuksessani keskityn lähinnä vesiekosysteemeihin ja kaloihin, ja siihen, miten ihmisen toiminta ja ympäristön muutokset näihin vaikuttavat.
Kokeellisen ekologian professori Leena Lindström:
Vieraslajit: Kokeita muutospotentiaalista
Kokeellisen ekologian professuuri on ensimmäinen Jyväskylän yliopistossa, vaikka Suomen mittakaavassa juuri Jyväskylässä kokeellisen ekologian tutkimuksella on pitkät perinteet. Kokeellisen tutkimuksen tarkoituksena, on varmentaa tieteellisiä teorioita sekä tutkia asioiden syy-seuraussuhteita.
Vieraslajit tarjoavat oivan mahdollisuuden tutkia kokeellisesti, miten paljon eliöillä on kykyä muuntua muuttuvissa olosuhteissa. Lajien levitessä uusille alueille ne kohtaavat uusia valintapaineita ja evoluutioteorian mukaan vain monimuotoiset populaatiot pystyvät sopeutumaan. Vieraslajit haastavat tätä näkemystä, koska niiden uusille alueille levinneiden populaatioiden monimuotoisuus yleensä vähenee lähtöpopulaatioiden monimuotisuuteen nähden. Siitä huolimatta voimme todistaa monien vieraslajien leviämisen.
Vieraslajien menestyminen uusilla alueilla riippuu kuitenkin niiden omien ominaisuuksien lisäksi myös ympäröivistä ekologisista tekijöistä. Jotta voisimme ennustaa vieraslajien leviämistä tulevaisuudessa meidän pitäisi ymmärtää kokonaisvaltaisesta eko-evolutiivisia vuorovaikutuksia.
Kognitiivisen neurotieteen professori Jarmo Hämäläinen:
Kuulinko oikein? – Puhe, aivot ja kehitys
Ympäröivä todellisuus ei aina vastaa aistikokemusta maailmasta. Odotukset ja aivojemme luomat ennusteet muokkaavat kokemusta ja pitkäkestoiset muistijäljet ovat usein näiden ennusteiden pohjana. Ilmiö näkyy erityisen hyvin puheen havaitsemisessa. Äidinkielen äännejärjestelmä luo pitkäkestoisia muistijälkiä, jotka toimivat magneetteina havainnolle. Vokaaleissa ja konsonanteissa oleva puhujakohtainen vaihtelu suodatetaan näiden muistijälkien kautta, mikä tehostaa havaintoa.
Aivotutkimuksen keinoin äänteiden muistijälkien muodostumista voidaan tutkia vauvaiässä. Tutkimuksemme näyttävätkin, että tarkkaavuuteen liittyvät mekanismit aktivoituvat jo kuuden kuukauden iässä äidinkielen äänteisiin. Lisäksi näyttää siltä, että muistijälkien muodostuminen on yhteydessä myöhempään kognitiiviseen kehitykseen ja ennustaa esimerkiksi lukusujuvuutta vielä 14:n vuoden iässä lapsilla, joilla on kohonnut riski lukivaikeuteen.
Suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen:
Ele osana viittomakieltä(kin)
Käsittelen juhlaluennossani viittomakielten tutkimusta niin oman tutkimustyöni kuin Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksen näkökulmasta. Luento rakentuu perinteisessä kielentutkimuksessa paitsioon jääneen ja väärin ymmärretyn ele-käsitteen ympärille. Uusimmassa kielentutkimuksessa "ele" on kuitenkin noussut viittomakieliä ja puhuttuja kieliä hyvin konkreettisesti yhdistäväksi ominaisuudeksi. Käytännössä pohdin juhlaluennossani tästä näkökulmasta syntyvää päivitettyä kielikäsitystä. Lisäksi esittelen viittomakielen eleisyyden tutkimuksessa Jyväskylässä käytettyjä aineistoja ja teknologioita sekä viittomakielikentän kielentutkimuksellisia tarpeita ja haasteita.
Soveltavan kielitieteen professori Karita Mård-Miettinen:
Monipuolista kielivarantoa tavoittelemassa: kielikoulutuksen uudistamispyrkimyksiä
Suomessa on jo pitkään pyritty löytämään keinoja, joilla koulutusjärjestelmän tuottama kielivaranto monipuolistuisi. Koululaisia on motivoitu erilaisin kampanjoin ja hankkein opiskelemaan muitakin kieliä kuin toista kotimaista ja englantia, mutta vaikutukset ovat olleet lyhytkestoisia.
Usein opiskelu ei kaadu mielenkiinnon puutteeseen vaan esimerkiksi suuriin ryhmäkokovaatimuksiin ja kuvaan kielistä erityisen raskaina, pitkäjänteisyyttä vaativina oppiaineina. Kieliä ei nähdä sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentajina ja resursseina vaan formaalisina systeemeinä, joiden haltuun ottaminen vaatii suuria ponnisteluja.
Monet kaksikielisen opetuksen ohjelmat, kuten kielikylpy, ovat kuitenkin motivoineet opiskelemaan monia kieliä. Kaksikielinen opetus tarjoaakin tutkittuja käytänteitä viimeisimpään kielikoulutuksen uudistukseen eli vieraiden kielten opetuksen varhentamiseen alkamaan jo ensimmäisellä luokalla.
Sosiaalityön professori Heli Valokivi:
Vanhuus ja sosiaalityö
Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Se tarkoittaa yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä muutoksia. Eläkeiässä voi olla jopa 40 vuotta elämänkulkua, joka voi rakentua aktiivisuudesta runsaan hoivan ja hoidon tarpeisiin. Ikääntyvät ovat mitä moninaisin joukko, jolla on erilaisia resursseja ja tarpeita.
Sosiaalityö on yhteiskunnallinen ammatti ja tieteenala. Se on auttamis- ja muutostyötä, asioiden ajoa, yhteisö- ja rakenteellista työtä. Ongelmat, joiden ratkaisemiseksi sosiaalityöntekijät työskentelevät, voivat alkaa jo lapsuudessa ja jatkua aikuisuuteen ja vanhuuteen saakka, tai niitä voi ilmaantua vasta vanhuudessa. Yksilöllisissä elämäntilanteissa ja palvelukohtaamisissa on turvattava kansalaisten osallisuus, itsemäärääminen ja perustuslaillinen huolenpito. Gerontologinen sosiaalityön tutkimus on tiedon tuottamista ja ilmiöiden jäsentämistä vanhuuden yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista kysymyksistä.
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/06/heli-valokivi-sosiaalityon-professuuriin
Lisätietoja:
Jarmo Hämäläinen: puh. +358408053490, jarmo.a.hamalainen@jyu.fi
Tommi Jantunen: puh. +358408053185, tommi.j.jantunen@jyu.fi
Karita Mård-Miettinen: puh. +358408055095, karita.h.mard-miettinen@jyu.fi
Heli Valokivi: puh. +358406641514, heli.valokivi@jyu.fi
Phillip Watts, phillip.c.watts@jyu.fi
Ari Väisänen, puh. +358 40 805 3719, ari.o.vaisanen@jyu.fi
Anna Kuparinen, puh. + 358 50 805 5046, anna.k.kuparinen@jyu.fi
Leena Lindström, puh. +358 40 842 7228, leena.m.lindstrom@jyu.fi
Tiedottaja Anitta Kananen, puh. +358 40 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi
Tiedottaja Tanja Heikkinen, puh. +358 50 581 8351, tanja.s.heikkinen@jyu.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme