Oulun yliopisto

Kiiltomadoista löytyi uusia viruksia

Jaa
Kiiltomadoilla, kuten kaikilla eliöillä, on viruksia. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty Keski- ja Etelä-Suomen kiiltomatojen RNA:ta ja löydetty niistä 11 uutta viruslajia. Nämä uudet virukset kuuluivat yhdeksään eri virusheimoon, muun muassa flaviviruksiin.
Kiiltomatonaaras. Kuva: Anna-Maria Borshagovski
Kiiltomatonaaras. Kuva: Anna-Maria Borshagovski

Flavivirukset ovat niveljalkaisten viruksia, joista osa aiheuttaa ihmisille vaarallisia tauteja, kuten denguekuumetta, keltakuumetta, Zikavirustautia ja puutiaisaivotulehdusta. Suurin osa flaviviruksista on kuitenkin ihmiselle vaarattomia. Kaikkia löydettyjä viruksia oli kiiltomadoissa useampana vuonna, joten nämä virukset kuuluvat todennäköisesti kiiltomatojen perusmikrobiomiin eivätkä siten aiheuta niille normaalisti suurta haittaa.

Etukäteen tutkimuksessa oletettiin, että kiiltomadoilla voisi olla tavallista vähemmän viruksia, koska ne ovat tekemisissä toistensa kanssa melkeinpä ainoastaan parittelun aikana. Tutkimuksen tulos osoitti kuitenkin, että kiiltomadoilla on aivan tavallinen määrä viruksia (kuva 1).

Miten sitten kiiltomadot saavat viruksia? Ne syövät etanoita ja kotiloita, joten virukset ehkä siirtyvät ruuasta kiiltomatoihin tai sitten kiiltomatojen virukset infektoivat sukusoluja ja siirtyvät suoraan vanhemmilta uuteen yksilöön. Tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että useimmat kiiltomadon virukset siirtyvät suoraan vanhemmilta jälkeläisiin. Se olisikin viruksilta erinomainen strategia silloin, kun isäntänä on epäsosiaalinen eläin ja leviäminen siten yksilöstä toiseen epävarmaa.

Kiiltomatojen kaikkein näkyvin ominaisuus on valontuotto. Se, vaikuttavatko virukset kiiltomatonaaraiden valon määrään tai koiraiden valon havaitsemiseen, jäi vielä selvittämättä. Muutamalla tutkittavalla koiraalla oli päässään erittäin korkeita virusmääriä (ts. melkein puolet pään RNA:sta oli peräisin viruksista), joten ainakin näillä koirailla virukset varmasti haittasivat naaraiden houkutusvalon havaitsemista.

Artikkeli:

Viljakainen, L., Borshagovski AM., Saarenpää S., Kaitala A., Jurvansuu J. Identification and characterisation of common glow-worm RNA viruses, Virus Genes 2019

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Jaana Jurvansuu, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sähköposti: Jaana.Jurvansuu@oulu.fi



Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387 sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Kiiltomatonaaras. Kuva: Anna-Maria Borshagovski
Kiiltomatonaaras. Kuva: Anna-Maria Borshagovski
Lataa
Viruslajien määrä kiiltomadossa
Viruslajien määrä kiiltomadossa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote

Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.

Yläkoulun opettajat jäävät yksin oppimisen tuen kanssa – tukimalli kaipaa selkeyttä ja resursseja23.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote

Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea. Yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun oppimisen tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin, Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa.

Sota meissä – Lapin sotaa muistellaan Arktikumissa 26. huhtikuuta16.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Huhtikuun lopussa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota on merkittävä ajanjakso, joka on jättänyt jälkensä niin Suomen historiaan kuin yksittäisten perheiden ja ihmisten muistoihin. Sodan vaikutukset pysyvät lappilaisten mielissä ja elämässä: ne ulottuvat tähän päivään muistojen ja tarinoiden kautta. Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa järjestetään ”Sota meissä – muistoja Lapin sodasta” -tilaisuus lauantaina 26.4.2025 kello 12–16.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye